Tampere

Rantaviiva osoittautuu äärettömän pitkäksi, kun mitataan jokainen hiekanjyvä/Shoreline is infinitely long, when measuring every grain of sand. 2001. Taiteilija työvoimana ja taiteen tehtävä.

| Henna Timanttimetsä
Kronstadt 2001 (kuva Henna SuoMen-ryhmän kanssa matkalla)

Miss Beach having fun, Rantaviiva osoittautuu äärettömän pitkäksi, kun mitataan jokainen hiekanjyvä, Barcelona 2001 (kuvat rannalla with Mikko Lipiäinen)

Huomiomme kiinnittyi merten ja rantojen puhtauteen, ekosysteemien säilyttämiseen ja kuten olemme tulleet huomaamaan, asia on erittäin akuutti tänä päivänä, näyttäisi siltä, että vielä huomattavasti enemmän kuin 20 vuotta sitten. Tahti on vain kiihtynyt, teollistumisen, riiston ja kertakäyttöisyyden..myötä. Turismi, ryöstökalastus ja teollisuuden että maatalouden päästöt aiheuttavat rannoille ja merille kestämätöntä tuhoa ja kuormaa, jonka seuraukset kannamme juomavedessä ja ruuassa asti. Muovien haitat siirtyvät aikuisilta lapsiin, ekosysteemit taantuvat ja niiden uusiutuminen on joko epävarmaa tai erittäin hidasta. Venäjällä 2001 otimme puheeksi likaisen Itämeren ja mitä Venäjä voi tehdä/tekee asialle. Heidän mielestään silloin 2001, mitään ongelmia ei ole, he pitävät luonnon siistinä ja puhtaana. Taisi olla Kronstadtin kaupunginjohtaja tai muu vastaava. Noh, mitäpä taiteilija siihen tai Kronstadtin kaupunginjohtaja.

Mitä taiteilija voi tehdä, on kyseenalaistaa taiteen hyväksikäytön massaturismikohteena ja systeemin oletuksen, että taide on kassamagneetti, jolla koneisto tekee rahaa. Ajatus massalle tehtävästä asiasta lienee syyllinen luonnon saastumiseen ja kestämättömään tilanteeseen. Massa päättää, mikä on kannattava asia, on markkinan toimintamalli ja kuinkas muutenkaan. Missä määrin taiteen on oltava massahuvi ja mikä on marginaalin tehtävä? Malli, jolla taidetta myydään, ei kyseenalaista omaa vaikutustaan luontoon, saati taiteen ja taiteilijan hyväksikäyttöön ja kertakäyttöisyyteen, nähty ja käyty-kulttuuriin, mutta on trendikästä ottaa kantaa ilmastonmuutosta vastaan ja yhtälailla trendikäs on taide-elämäntapa, jossa matkustetaan ympäri maailmaa ja ollaan käyty ja nähty. Taiteen perustelu on, että taide on niin tärkeää, että sen varjolla voi tehdä mitä tahansa ja tämä on malli, jolla nykytaidejärjestelmä elää, hinnoittelee ja lihottaa itseään, tarkemmin taidemaailman osa, joka käyttää valtaa selkeästi pitääkseen hinnat korkealla ja asiantuntijoiden avulla luo sen hyvän, jota vaelletaan katsomaan. Logiikka ei ole taiteen vahvin alue, eikä omasta edusta, paikasta auringossa luopuminen tai sen kriittinen tarkastelu käy, koska saattaisi tulla ilmi, miten hauraalla pohjalla ollaan, millaisia ristiriitoja toiminnassa ja ajattelussa ilmenee ja millainen kehä pyörii vain ympyrää. Taidetta ei helposti haluta mieltää yritystoiminnaksi, koska silloin se todella on pelkkää bisnestä ja mitä muuta taide on? Kuinka kauan näiden kysymysten esittäminen ei kiinnosta ketään ja milloin systeemissä tulee tarpeeksi ihmisiä, jotka kykenevät, saati haluavat jotakin muuta ja toisenlaisen arvotussysteemin? Paljon kertoo muutoksen hitaus, vastahankaisuus ja egoilun määrä että vähättely, vähän samaan tyyliin, ettei syy ole meidän ja näin tämä vain toimii ja se on nieltävä sellaisenaan. Toimii joten kuten, suuret syövät pienet. Ihmiset, jotka työskentelevät taiteessa, ovat hyvin etuoikeutettuja yleensä ja jalustalta alas astuminen täytyy tehdä tönäisemällä, kun ymmärrys tapahtuu niin hitaasti, että on ihmeteltävä yliopistokouluksen vaikutusta ja merkitystä, niin eli mitkä motiivit lopulta taiteessa vaikuttavat, kun ahneus ja oma etu vaikuttaisivat olevan vahvoilla ja systeemin pyörittäminen aivan kuin mitään ei haluttaisi muuttaa, on ilmeinen?

On trendikästä olla poliittinen ja sitä pidetään ajankohtaisuutena. Kun mitään muuta ongelmaa ei ole, kuin rahanpuute vai oliko sitäkään, kun tuet Suomessa ovat Anna Tuorin (Marja Sannikan ohjelmassa 2021) mukaan hyvät? Miten omahyväinen voi olla, että elää tuilla hyvillä mielin, perustaa elinkeinonsa tukiin ja ajattelee, että niin sen tuleekin olla? Miksi ihmeessä? Tukisysteemi on täysin kyseenalaistamaton asia, keinotekoinen, tekohengitys ja on yhteiskunnan tehtävä taata, että meillä on kuvataidetta sellaisena kuin nyt, että kuvataide esitetään tietyissä paikoissa, tietyllä tavalla that’s it- on tämä järjestelmä ja sen tunnistaa. Nykytaiteen olemassaolo ja kuinka sitä katsotaan, on hyvin pieni reikä, jonka kautta nähdään, mitä nähdään ja tätä taidehistoria todistaa kaikessa taiteessa. Taiteessa tuki on meriitti ja olet esillä tietyissä taiteen paikoissa, tietyllä tavalla, se on ymmärrettävää. Se on ymmärrettävä malli. On oltava ymmärrettävä. Olen ihmetellyt tätä jo yli 20 vuotta, ehkä seuraavatkin. Täältä marginaalista on tietysti kiva huudella ja ihmetellä.

Kuvataidehan on oma maailmansa, jossa arvoa luo lentely ympäri maailmaa ja isot kaupungit, joissa näkyä. Jos et näy, et ole olemassa, mikä on nykyihmiselle kokonaisuudessaan iso ongelma ja ahdistusta aiheuttava tekijä. Taiteessa helposti ja mielellään tehdään jako harrastelijoihin ja ammattilaisiin rahalla ja näkyvyydellä ja sen voi ottaa vakavasti tai olla ottamatta. It is business as usual eli raha luo suurimman arvon taiteessa ja millaisessa ryhmässä liikkuu vai liikkuuko ryhmässä lainkaan ja mitä rajoilla ihmettely sitten tekee. Taiteilijalle raha ei materialisoidu helposti (tuet pääasiallisesti ovat projektirahaa, ei palkkaa), raha materialisoituu taidesysteemin pyörittäjille, joilla ei ole mitään ongelmaa jatkaa samaan tapaan tietenkään, he tosin vinkuvat kovaäänisemmin kuten Guggenheim todisti, eikä ymmärrys uppoa siellä päässä, jossa pyöritetään museonjohtajia pienemmistä kaupungeista suurempiin, vaikka kuinka selittäisi. Koska taiteilija on yrittäjä, palkka taiteilijalle kuvataiteessa ei ole edes ajatus, että työllään tulisi toimeen, sen voisi yrittää ottaa koulutuksessa huomioon, eikö todella. Päivän poliittiset kysymykset eivät pitäisi olla taiteen ensisijainen ajatus ja tarkoitus, vaikka ideoitsija tekee pyhästä hengestä ja tarpeesta ja parantaa maailmaa, tarve on ottaa kantaa tärkeisiin aiheisiin, aivan kuten luonto on olemassa hyväksikäytettäväksi ja taide tekee mitä, parantaa maailmaa? Mikä on taiteilijan tehtävä nykyään, jää helposti pohtimaan: pitää museon työntekijät leivässä? Jo pelkästään siitä syystä ihmettelen muutoksen ja rahan olemattomuutta tai missä raha on taiteessa, mutta erittäin paljon ihmettelen järjestelmän jähmeyttä ja kykenemättömyyttä että haluttomuutta nähdä oman toiminnan heikkouksia, selkeitä virheitä ja hyvesignalointia, joka toimii yritysmaailmassa samalla tavalla ja tämä ajatus on hyväksytty taidekouluissa. Ei ole kovinkaan uskottavaa edes poliittisesti entä työvoimapoliittisesti? Politiikka hiukan pelkää ottaa kantaa taiteilijoiden toimeentuloon ja julkisen taiteen tilaan, koska alkaa ulina, että taidetta on oltava? Onko nykytaidetta oltava? Miten kestävä elinkeinomalli on esitellä taidetta ja toivoa myyntiä ja pitäisikö tehdä sitä mikä myy, jos sen sattuu tietämään? Aiheko myy, nimi vai paikka, jossa on ollut esillä? Kuvataidehan on tällä hetkellä hyvin usein erillinen, ei orgaaninen osa kaupunkeja, toisin kuin ennen ja näkyvyys tulee median kautta, jonka avulla taide elää tai ei. Bussipysäkin koristelu hökötyksellä pitäisi tuoda hyvää mieltä? Juu, on se orgaaninen osa, mutta mikä osa ja heiluuko se? https://www.tampereenratikka.fi/art/ratikan-taide-tuo-pyynikintorille-teoksen-joka-valtaa-koko-pysakin-talta-varikas-taidepysakki-tulee-nayttamaan/ Näyttää ja kuulostaa hyvältä paperilla aivan kuten Pasila. Teosta ei ole hirveästi kehuttu ja kommenteissa sitä on pidetty kalliina ulkonäköönsä ja heppoisuuteensa nähden. Taide on tässä osa isompaa kokonaisuutta, mutta millainen osa? Ratikka on kummitusjuna, joka menee eriväristen taidepisteiden läpi? Onko taide ottanut kuin jääkiekkokaukalon osan, ainakin samanlaisista materiaaleista teos on tehty, suoja ja pleksikoristelu samassa? On tietenkin positiivista, että on yritystä tehdä teoksia osaksi isompaa kaupunkikokonaisuutta, mutta miten hyvin nykytaide siihen pystyy, kun on päälleliimattu fiilis ja laitetaan kivoja värejä? Hyvä asia on, jos mainosten määrä näin vähenee. Samaa tekniikkaa ja taktiikkaa kuin tässä työssä käyttävät ulkomainokset ja ajattelu on kevyen oloista eli teos ei teknisesti eikä taiteellisesti tee vaikutusta. Kun nykytaide tehdään peittämään tylsiä rakenteita ja toimittaa pellen virkaa, onko se taidetta. Pitäisikö taiteen edessä olla haltioissaan ja pysähtyä? Taide kun arkipäiväistyy mainosten tasolle, se samalla litistyy ja kertakäyttöistyy, mikä on nykyajan tyyli, nopea vilkaisu ja seuraava kuva. Jalankulkijan ja julkisten liikennevälineiden käyttäjän taso on hyvä lähtökohta, mutta tekevätkö mainokset saman ja myykö taide jotakin ja kenelle? Kaippa tässä on ajateltu vihreästi ja kuinka harmaata meillä on, että värilliset lasit päähän, niin näyttää paremmalta? Ratikka itsessään on hieno ja tarpeellinen. Tampereella on tässä vuosien varrella ollut outo tyyli koristella taiteen näköisellä reittejä, jotenkin peruskoulutasoa isossa mittakaavassa, jos tiedät mitä tarkoitan, mutta jos olisi oikeasti naivistinen eikä muuten vain lapsellinen ja ihan sama.

Valokuva on isossa osassa nykytaidetta, kun taiteella on oltava näkijä ja kokija tai tehty työ on tuotava esille, se tapahtuu, kuten performansseissa yms. valokuvan avulla (niinkin paljon, että valokuvausprosessi on osa teosta), kun yleisö on hyvin rajautunut, pieni tai muuten olematon, kuten yleensä itselläni esimerkiksi, valokuvasta tulee teos ja se on samalla dokumentti. Eli taiteella on oltava yleisö ja onko katsoja/ohikävelijä aina yleisö/asiakas, vastaanottava ja mitä taiteen avulla vastaanotetaan? Mikä taiteen vastaanoton tulee olla? Hiljaista hyväksyntää, välinpitämättömyyttä, kiukkua vai innostaako kuvataide esimerkiksi bussipysäkillä? Jos on tarkoitus kokea, ajatella, tuntea ja olla osa kaupunkia, kyllä taiteella oma paikkansa tässä prosessissa on, itse odotan aikaa, jolloin Tampere ryhtyy tekemään muuta kuin koristelua taiteena, koristelu koristeluna on ihan ok, taiteena kovin onttoa. Monesti, kuten nytkin, vastaanotto on, että rahan olisi voinut käyttää mielenterveyspalveluihin, mikä ei ole aivan väärä huomio. Iloisen pinnan oletetaan tuovan hyvää mieltä.

Terveisiä, ihmettelin tässä muutoksen olemattomuutta, vaikka siitä jauhetaan loputtomiin hyvänä asiana. Mikä on muutos, johon pyritään taiteessa ja mitä taide haluaa muuttaa tai mihin se kykenee, kun vaikuttaa, ettei se kykene siihen itsekään?

| Henna Timanttimetsä

Miten kun taiteessa seksismi ja suhmuilu eivät katoa minnekään, nykyaikana kun ollaan niin feministejä ja vasemmalla, sitä vaan ihmettelin, että kuinka on mahdollista, pitää yllä systeemiä, jossa vanhanaikainen ympäripyöriminen, selkääntaputtelu ja alaspäin katsominen ovat hyviä asioita, suoranainen ilkkuminen? Minusta kun vaikuttaa, että valta-asemissa, joissa puolustetaan omia oikeuksia, omaa oikeassaoloa, olemassaoloa ja luennoidaan muille, miten kieltä tulee käyttää, mikä on syrjintää ja väkivaltaa, käytös kun on heillä itsellään kovasti hukassa siellä sisällä, ne prioriteetit ja arvot etenkin, mitkä ne taiteessa ylipäänsä ovat: että ne tosi hyvät tekevät taiteen, tuottavat sen ja instituutiot tuottavat nämä tähdet? Asia on nyt toisinpäin, että se ilkkuminen tapahtuu täältä suunnasta ja aiheesta. Aiheetta ilkkuminen on noloa. Jatkuva muutospuhe silti minkään muuttumatta haluttuun suuntaan, alaspäin lyöminen kuin se olisi oleellinen osa taiteilijan kokea, kertoo kritiikin tarpeellisuudesta ja miten kykenemättömiä taiteessa työskentelevät ovat huomaamaan oman vaillinaisuutensa, tietämättömyytensä, osaamattomuutensa ja typeryytensä että vallanhimonsa. Tähtenä on kiva hillua, sanottavaa vaan on niin vähän ja omasta navasta, tekoja vielä vähemmän, koska se vaikuttaa urakehitykseen.

Taide ja kun sitä julkisesti rahoitetaan, on hyvä muistaa, miten ideologista toiminta taiteessa on ja mennään oma etu edellä. Ei ole uutta, että taiteilija julistautuu kommunistiksi, sen millään tavalla vaikuttamatta systeemin muutokseen eli tuotanto- ja tekotapojen muutokseen, ajattelun muutokseen, kuinka taide esitetään, missä se on esillä ja ylipäänsä, millaista taidetta on nyky-yhteiskunnassa: saammeko laatua eli voimmeko luottaa systeemin toimijoihin tässä asiassa ja millaisilla motiiveilla asioita tehdään, kenen etua ajetaan ja suojellaan? Minulla on niin vahva epäilys, että se on jo suorastaan tieto. Taiteilijat ja systeemin ylläpitäjät voivat paistatella tässä kauniissa hyväntekijän ja asiantuntijan valossa, jossa otetaan kantaa ja kommentoidaan sieltä sisältä tänne ulos. Elitismi haisee kauas ja on niin vinksahtanut ristiriitaisuudessaan, että nykytaiteesta ja näistä taiteilijoista voi olla tietämätön. Nykytaiteen ohittaa helposti ja kommunismi ja feminismi tässä kontekstissa on hämmentävä mix, että olen jäänyt pohtimaan, miten vähän he näistä ismeistä tietävät ja mitä tarkoitusta ne ajavat lopulta. Mikä se kommunistinen ja feministinen osuus on, onko se julistautuminen ja ryhmäytyminen, yhdessä tekeminen ja hyväntekijyys? Keskittyä selkeiden väärinkäytösten ja epäpätevyyden vähentämiseen on liikaa pyydetty, niitä voidaan tunnustaa tapahtuvan, mutta asioille mitään tekemiseen kuluu helposti vuosikymmeniä, selkeästi hyvin paljon ja selkeästi se on hyvin vaikeaa. Muutos tarkoittaisi kasvojen, menestyksen ja arvovallan menetystä, kuka enää tietää taiteesta mitään oikeasti muuta kuin tämän kilpajuoksun ja syy tehdä taidetta voi olla pelkkä maineen hamuaminen. Miten taiteessa käyttäydytään ei ole syy, miksi mitään muutettaisiin ja miksi sitä tehdään, tarkoitus on näkyä mahdollisimman paljon: no, näin on tehty jo vuosikymmeniä, jatketaan samalla sapluunalla. Huomauttaisin kuitenkin, nykysysteemi on ollut käytössä todellakin vain vuosikymmeniä ja on jäänyt huomaamatta, ettei se enää vastaa nykypäivää. Oma ura on ennen kaikkea tärkein asia, saadut rahasummat ja vasemmistolaisuus kivasti kultaa tämän, taiteen, maineen, puheen taiteesta ja sen merkityksestä, se kuulemma parantaa. On merkityksellistä taidetta ja paljon ainoastaan tekijälleen tarpeellista. Taide on kaunista tai mitä julkiseen taiteeseen tulee, todella kamalaa liian usein, hirveää settiä ihan kuntien ja ihmisten kustannuksella, näkösaasteena järkyttävää. Osaamisella vaikuttaisi olevan hyvin vähän tekemistä hyväksymisen kanssa, tästä on niin monta esimerkkiä, että on suorastaan koomista, että tällainen systeemi voi jatkaa toimintaansa siihen kenenkään puuttumatta aivan kuin konemaisesti tai kenenkään voimatta vaikuttaa siihen millään tavalla konkreettisesti, mikä edelleen kertoo hyvin autoritäärisestä, muutosvastaisesta systeemistä ja sen ylläpitäjistä, jotka voitelevat toisiaan ja ovat kritiikin yläpuolella. Sellaiset jotka kritisoivat ääneen ja julkisesti, heitä on vähän ja syystä. Heidät nauretaan ulos, hiljennetään, leimataan, ei heistä mainita missään mitään paitsi niissä supinoissa, joita täytyy itse ruokkia, se on niin kovin helppoa ja loputtoman huvittavaa. On se kumma, kun ne fasistit on aina jossain muualla.. heidän kustannuksellaan vitsaillaan ja heitä kauhistellaan, aivan kuin vallan kahvassa vain voi, ylhäältä alas, siellähän ei ole fasisteja, etenkään taiteessa, he ovat sosialisteja, keskenään, koska vain tosi asiantuntijat voivat niin tehdä ja ovat hyvän puolella pahaa vastaan.

On hyvä kommunistin muistaa, että kommunismissa on ensisijaisesti työstä kysymys, yhteistyöstä siinä merkityksessä, ettei leijailla yläilmoissa ja katsota alaspäin, työläisen asemasta, työläisen lapsista ja niistä matalapalkkatöistä, niistä joita luuserit tekevät, työläisen elämästä ja mitä varten se on: toimeentuloa ja hyvinvointia varten, ei pahoinvointia. Keskiluokkainen nykykommunisti taitaa olla enemmistö kommunisteista ja se on tosi outo ilmiö, etenkin taiteessa, jossa työntekijöitä eli sisällöntuottajia lähinnä kusetetaan ja käytetään hyväksi, koska olemme yrittäjiä, näin voi tehdä? Olisi todella kommunistista tehdä taiteen työläisen etujen eteen työtä, sen sijaan, että ensisijaisesti puolustaa irakilaisia pakolaisia ja pyörittää maisteritehdasta, koska tällainen tämä systeemi nyt on ja olemme sen osia ja meillä on niin paljon sanottavaa, etenkin kuinka ihmisiä kohdellaan. Ihan todella. Taiteilijaa voi dissata joukolla sen vaikuttamatta kenenkään feministisyyteen tai vasemmistolaisuuteen koskaan, kun on siellä matalapalkkapäässä ja taiteilija, se tarkoittaa, että olet huono, et ole paremmin pärjännyt.. ja eikös rahattomuus ole yksi naurunaihe keskiluokkaisessa taiteessa, keskiluokalle tai siis ne, joilla sitä ei ole ja se näkyy päällepäin. Ei kovin vasemmistolaista, siis työn tekemisen dissaaminen ja taiteilijuuden, köyhyyden, tosi kiinnostavaa, raha ja taide ja kommunismi. Kiinnostavaa juuri tämän ideologisen kehyksen sisässä, jota te jatkuvasti käytätte ainoastaan oman edun tavoitteluun ja esille pääsyyn, niin ja ne pakolaiset, voi voi. Jos te ette pysty uudistumaan, miten maailmanparannus teiltä onnistuu sieltä kuutiosta, pakolaiskeskus galleriaan? Asunnottomistahan ei niin väliä, vai mitä, hehän ovat vain niitä suomalaisia köyhiä, juoppoja ja nistejä (niitähän ei taiteilijoissa ole..). Köyhät eivät ole taiteessa nykypäivänä kiinnostavia edes aiheina, joskus on ollut toisin. Liikemiesmäisyyden tunkeutuessa taiteeseen, häpeän tunteet tulevat kovin voimakkaina, jos haisee pahalle. Galleriasta voi huudella ismejä ja leimakirveitä, mutta mikään ei muutu muuta kuin huonompaan suuntaan, vallankäyttö keskittyneemmäksi, voittojen keräytyminen harvoille ja te voitte kiillottaa kuvaanne vasemmistolaisuudella? Taidehan on tieteellisesti täysin naurettava tähtikultti, joka legitimoi olemassaoloaan ja työtään käyttämällä tiedettä hyväksi, siis yliopistojahan te käytte, se ei välttämättä ymmärrystä lisää. Tämäkin on melko varma tieto. Se ei tarkoita, että kykenisitte itsereflektioon, te heijastatte muita ja luontoa, kun olette niin oppineita, teillähän on siihen mandaatti. Miten tämä näyttää ja kuulostaa aivan muulta kuin oppineisuudelta?

Julkinen taide on erinomainen esimerkki kyvyttömyydestä tunnistaa huonosti tehtyjä asioita, ajan ohi ajamista ja haluttomuutta korjata kulttuuria, joka suoltaa luokatonta möhkälettä paraatipaikoille, aukioille ja toreille vuodesta toiseen, koska sitä pitää olla siellä jostakin syystä. Möhkäle on nimenomaisesti kuvaava sana, jäänne taidehistoriasta, jonka ajatellaan olevan ärsyttämättä ketään, koska tämä on joku virallinen juttu. Senkin ovat luoneet oppineet ihmiset ja hehän tietävät enemmän kuin perusjamppa. Taide ärsyttää huonoudellaan, oletuksillaan ja jälkeenjääneenä tapana, jossa muotopuolet 60-luvulle pysähtyneet ajatukset haisevat kauas. Helppous, ideaköyhyys ja selkeä kuntien varojen ja hyväntahtoisuuden hyväksikäyttö, jossa kuntalaisilla ei ole tässä päätöksenteossa sananvaltaa muuta kuin purnata jälkikäteen että tällainen ilmestyi, koska instituutioissa ovat ne asiantuntijat, jotka tuottavat tätä iloa meille ja he tietävät taiteesta. Ihmettelen, mitä he tietävät lopulta. Itselläni ei ole luottoa osaamiseen lainkaan. Nämä esimerkkiteokset ovat myös esimerkki huonosta sijoittelusta, esillelaitosta, joka on iso osa teosta. Että teos vain tönöttää jossakin kyltin kanssa, ei riitä perustelemaan itseään eikä taiteilijan toimeentulon pitäisi olla peruste huonon julkisen teoksen olemassaololle tässä kohtaa, jos tuotetaan näin esteettisesti heikkolaatuista julkista taidetta teos teoksen perään, mikä sen funktio todella on kaupunkilaisille, pitää asiantuntijat leivässä, jotka eivät osaa työtään? Tampereella todellakin on omituinen tyyli taiteen suhteen ja paska on jalustallakin paska kirjaimellisesti. Onko tämä joku pieni kaveripiiri, joka näitä tekee ja valitsee, koska tämä on todella kamalan näköistä ja ammattitaidotonta, niin monella tavalla yhä uudestaan ja uudestaan ja taso vain heikkenee. Lähiöihin tulee Fingerpori-muraaleita ja keskusta saa erinäisistä möhkälemateriaaleista koottuja viitteellisiä sisällyksettömiä pystejä ja pintakoristeita, räjäytettävää roskaa. Osaaminen on Suomessa selkeästi jossain muualla, kuin missä sen pitäisi olla ja olisi toivottavaa, että kunnissa ryhdyttäisiin äänekkäämmin siellä valtuustoissa kyseenalaistamaan huono taide ja sen tuottaminen, että virat ja jalustoilla pällistelyt vuosikymmenestä toiseen. Taiteessa uudistuminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka näin oletetaan, ei ole myöskään luovuus, näkemys ja riskinotto. Sellaiset ovat niitä outoja, jotka pilaavat alan maineen… Julkisessa taiteessa ei oteta minkäänlaisia riskejä, etenkään taiteellisesti ja älyllisesti. Museoissa ja taidekouluissa yhä vähemmän, koska on oltava poliittisesti korrekti ja palveltava ensisijaisesti vähemmistöjä ja ajateltava tunteita ja kuka loukkaantuu. Se on älyllistä epärehellisyyttä, alamaisuutta. Kasvojen ja yleisön menetyksen pelkääminen vievät taidetta pois taiteesta ja saamme pinnallista höttöä, sisällyksetöntä pintaliitoa, mitään haastamatonta kivaa tekemistä ja tähtiä, jotka tuovat yleisöä. En pidä koristelua taiteena enkä taidetta taiteen vuoksi taiteena, varsinkaan säännönmukaista sääntökirjan mukaan tuotettua että-on-jotakin-taidetta ja taidetta muistuttavaa taidetta, pelkäävää taidetta, sanelun mukaan tehtyä varsinkaan. Jos ei ole omaa ajattelua eikä uskallusta, taide ei kehity hyvään suuntaan tai ollenkaan, kuten jo julkisen taiteen osalta näemme paljaalla silmällä.

Kommunismi ja pelkääminen on uskoisin, vaikuttanut julkisen taiteen muotoon Suomessa ja miten sitä on tuotettu nimekkyyden voimalla täyttämään tila oikeassa kohdassa. Nimekkyys ei ole lupaus yhtään mistään taiteessa. Se vain kertoo, että on päästetty esille, tämä ihminen on näkynyt ja hänestä on kirjoitettu. Hänet on kruunattu ja hyväksytty ja ehkä jopa myy, mikä on ilmeisesti merkki laadusta. Kun kommunismi näkyy ulkomuodossa, muttei systeemin ajattelussa työläisen asemasta, ulkokultaisuus toimii niin, että kommunisti saa rahat ja ne jotenkin keskittyvät.

Opening

| Henna Timanttimetsä
Opening
Opening
Opening

Suomalainen asuminen ja rakentaminen Tampereella. Kiinnostava konsepti: kuinka kauan hevonpaska säilyy?

| Henna Timanttimetsä

Suomalainen asuntotuotanto-ja rakentaminen on ollut kriisissä jo pitkään. Suurin ongelma vaikuttaisi olevan rakentamisen laatu ja minkä verran se kustantaa, että myöskin palkataanko rakennuksille suomalaisia vai ei. Pröystäilyn aika on täällä, mutta tehdään se mahdollisimman halvalla, maahanmuuttajatkin näyttävät tosi hyvältä tässä kuvassa. Rakennetaan kookkaita rakennuskomplekseja, jotta Tampereella kävisi enemmän turisteja ja Tampere saisi näkyvyyttä? Nouseeko veroprosentti näiden kaikkien rakennusprojektien johdosta? Epäilemättä. Tampereella on parempi olla rikas, koska huonompiosainen saa osakseen niin näkyvää halveksuntaa, että en ihmettele masennustilastoja enkä varhaiseläkkeitä. Valittaminen on tähän mennessä ollut melko turhaa, josta syystä olen ryhtynyt miettimään, minkälaisia ihmisiä te palkkaatte ja onko agenda olla auttamatta ihmisiä eli esittää apua ja hyvää palvelua, kun asiakaspalvelu ei edes tiedä, miten reklamoidaan vuokranantajaa. Eihän siihen sähköpostiin kukaan tietenkään vastaa. Katsotaan mitä kuluttajavirasto sanoo. Vuokralainen on käsittääkseni kuluttaja. Rakennetaan näyttävän oloisia pytinkejä ja ollaan niin ylpeitä, mutta monessa sisäilma on huono eli ilmanvaihto ei toimi halutulla tavalla ja kaikenlaisia korjauksia joudutaan tekemään rakennuksen valmistuttua. Kesällä sisällä on todella kuuma ja tunkkainen ilma. Kauniissa taloissa asuvat hyvät ihmiset ja huonoissa taloissa huonot ihmiset, joita täytyy tarkkailla. Vanhassa kerrostalossa ei sisäilmaongelmaa ole tullut vastaani. Ovatko sisällön puutteet hinta, mikä näyttävyydestä maksetaan, koska on omituista rakentaa ahtaita, ilmattomia ja valottomia asuntoja kovilla vuokrilla? Itseäni ei haittaa seitkytlukulainen elementtitaloestetiikka läheskään niin paljon kuin rakentamisen ja isännöinnin kusetus, joka on käynnissä ja vaikuttaa kaiken asumisen hintaan ja maksamme asumisesta todella paljon eli osaammeko vaatia oikeita asioita ja millainen vaikutus valittamisella/reklamoinnilla on, mitä asumiseen tulee? Tiiviillä rakentamisella säästetään siis sähkökustannuksissa, siis sähkökustannuksissa, hei haloo. Ok, no, onhan se kiva, kun sähkölasku on triplaantunut.

En ole kovinkaan vaativa asuja, en tarvitse elektroniikkaa enkä parveketta, kaikkea mieluummin vähemmän kuin liikaa, on mun motto. Ympäristön luonnonmukaisuus, rauhallisuus ja perusasioiden toimivuus riittävät minulle hyvin pitkään, ulkoiset puitteet eivät merkitse tässä yhtälössä paljoakaan, joka monelle on outoa. On siis kuitenkin tärkeää tehdä vaikutus siihen, joka katsoo ja arvioi päästä varpaisiin. Itsestäänselvyyksiä tai jonninjoutavuuksia, mikä on suomalaisen asumisen taso, millaista luksusta ihmiset haluavat, mitä pitää esittää ja omistaa? Olen ymmärtänyt, vaatimustaso nousee, mitä enemmän TV:ssä näytetään remontti-ohjelmia ja Suomen kauneimpia koteja etsitään eli trendikkyys kertoo jotakin hyvää ihmisestä. En itse kaipaa kauppoja enkä liikennettä ja luksusta on luonto että hiljaisuus. Arvoja on niin monenlaisia, nykyään hyvin pinnallisia on paljon.

Että asuu kaupungin vuokra-asunnossa, joka on rakennettu 1970, hmm. Tämän pitäisi minua haitata, koska se haittaa montaa muuta ja on status-asia, kuinka asuu ja missä. Olen tähän myös törmännyt Tampereella, että on tärkeää missä asuu. Joka piirre on saanut itseni pitämään Tampereesta entistä vähemmän. Elementtikerrostalot ovat olleet suomalainen välttämättömyys, kun työt siirtyivät kaupunkeihin 60-70-luvuilla. On todella kammottavaa huomata, kuinka asuinalueet eriytyvät yhä enemmän ja vähävaraisuus on ihmisen oma vika ja sitä on yhä enenevässä määrin vaikea poistaa. Sen huomaa, kun kaksi isännöitsijää käy remontin jälkeen käymässä ja ne asiat joille täytyisi tehdä jotakin, niille ei tapahdu mitään, mutta vuokra kyllä nousee ja vuokralaisen on hyvä olla peloissaan kritisoidessaan ja valittaessaan. Luvattua hellaa joutuu odottamaan vuoden, kun isännöitsijä on unohtanut asian. Hän on myös unohtanut käyneensä koko asunnossa. Kun sama tapahtuu monen muun asian osalta, on se kovin tarkoituksellista kiusaa, mikä asukkaalle aiheutetaan. Reklamaatiosähköpostiin ei vastata, koska siitä jää todiste, kuinka asukkaalle puhutaan. TVA:lla on parempia asuntoja, joihin viitataan puheessa ja asun niissä huonompi-onnisimmissa ja palvelu on sen mukaista. Putkiremontin vuokranalennus ei tule automaattisesti asukkaalle, vaan sitä täytyy hakea lomakkeella, jota ei ole heidän nettisivuillaan. TVA on yleishyödyllinen yritys, joka tuottaa edullista asumista Tampereella. Valtuuston päätöksellä (2018) yritys säilyy sellaisena eikä tuota enenevässä määrin voittoa osakkeenomistajille, kuten muissa vuokra-asuntoja tuottavissa yrityksissä tapahtuu. Huoli on aiheellinen, osinkoja niitä haluaville mielellään tarjoillaan estoitta. https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallituksen_konsernijaosto/Kokous_
31102018/Tampereen_Vuokraasunnot_Oyn_esitys_kohtu(64510) TVA:n sivuillakin on kauniita kuvia parkettilattioista. Jostakin syystä keittiööni laitettiin huonompilaatuinen muovimatto kuin muualle asuntoon. Oliko tämä joku viesti, mikä minun pitäisi ymmärtää? Se viesti ei ole kovin kryptinen. Jos jotakin teette, tehkää se kunnolla. Kohteletteko maahanmuuttajia paremmin kuin suomalaisia köyhiä? Kaikkea sitä kuulee.

Kun ihmisiltä kysellään gallupeissa, mitä he arvostavat elämässä, raha ja tavara eivät ole näiden kyselyiden mukaan ne asiat, jotka määrittävät ihmistä tai tekevät onnelliseksi. Minulla on tästä hyvin konkreettinen erilainen kokemus, kiinnostavasti Tampereelta, jossa elintaso eli status ja omaisuus ovat ihmisen arvon mittarit. Tämä asenne tulee hyvin esille myös vuokranantajani käytöksessä ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan muuallakin Tampereella, kun huono-osaiset ja köyhimmät kohtaavat viranomaiset. Päihdeongelmat ja asunnottomuus ovat nousussa, asenteet ovat kovia näitä ihmisiä kohtaan. Tampereen vuokra-asunnoilla on kahdenkerroksen väkeä ja se näkyy, kuinka tällaisia ihmisiä kuten minä, palvellaan. Ulkoisista puitteista ja puutteista huolimatta, asiallinen kohtelu on vähimmäisvaatimus vai kuuluuko isännöitsijän kusipäisyys vuokraan, siis alentavasti? Melkoinen konsepti Tampere, ehkä muuallakin jo käytössä. Kuulostaa luokkayhteiskunnalta. Mutta täällähän sillä on pitkät perinteet. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan hillitsemään hintojen nousua ja alueiden moninaisuus on hyvä pitää suomalaisena hyveenä jatkossakin. On paljon merkkejä, että tähän on tulossa muutos, koska paineet hintojen nostoon ovat olemassa. Se on huono asia koko Suomelle ja suomalaisille, joista moni on vähävarainen, vaikka käy töissä kuten minä ja asua jossakin pitää. Odotan aikaa, kun pröystäilyn jäljet ryhtyvät näkymään ja kalleuden johdosta ihmiset menevät muualle.

Eteisvärinä/Missä on runous? Onko se Kenkä Cosmoksessa vai Tokmannilla?

| Henna Timanttimetsä

Kohulehden yksityisbileet eksklusiivisesti vain nyt.
Salasuhde laulajaan ja yllätysero. 
Olen rahaton ja yksinäinen.
Varattuun mieheen rakastuminen.
Kuuma Suhde alkoi yllättäen, seuraamme tilannetta.
Äiti-lapsisuhde löytyi roskakorista.  Salakuvat
Näin pääset irti sokerikoukusta.

Koe eksoottinen Bali.
Myötätunto pitää terveenä. Näin laihdut liikkumalla.
Elämä ei loppunutkaan 25-vuotiaana. Näin teet herkulliset suklaayllätykset. Vasta nyt tunnen olevani täysin vapaa. Näin saimme solmumme. Vasta kun lapsi tuli, saimme solmumme auki. Kuinka kertoa solmuistamme vapautuneesti ja näyttää onnemme.

Vanhoissa on särmää. Pikavippikeisari, jonka bisnes tuottaa tulosta.
Kokeile kirjoitusterapiaa. Tee nämä liikkeet kun haluat tiukemman pepun.
Näin pääset irti arjesta.
Suoliston salaisuus. Ylös masennuksesta.
verenpaine ihottuma ryhtijumppa
laskeuma
lääketutkimus
Mikä saa miehen kyyneliin? Häpeä.
Toipuminen alistavasta liitosta vei kauan.
Arjen luottoasut. Minuutin pikameikki.
Upeat kodit: musta-valkoinen ja romanttinen, minimalistinen, ei näy ketään. punajuurisuklaakakku ja muut ihanat reseptit
Viljat: täysjyvää vai gluteenitonta?
epävakaa persoonallisuuus välilevyrappeuma kilpirauhassyöpä masennus dystonia

Hevonen opettaa. Kahdeksan sivua ristikoita, sudokuja ja tehtäviä.
Selkäkipuvaivoista eroon kotikonstein. Tunnista rytmisi ja nuku oikein.
Elämänmuutosekstra.

Anyone ever wondered what kind of an influence one’s sex, origin and looks have in life in general and in the arts?

| Henna Timanttimetsä

I claim they have more significance than anyone cares to admit. Vanity industries do pay attention to the surface much more than I and I am shocked when what I wear is paid more attention to than what kind of art I do or my looks tell what I am capable of (with which I like to play with). How much is it in the interests of the arts to keep stereotypes alive or whose interests are in question all in all, because they are not mine? One can wonder and it is truly weird one has to keep up appearance and act upon one’s appearance. I make this assumption, I should act according to my sex, sex and gender are always an issue, and appearance, because such is my strongest asset? What is the appearance of an artist today, a businessman who functions like a machine, is efficient and more importantly is male? Clichés are so much alive, I wonder the speed of progress. (What progress?) Things that instantly come to your mind when you see someone, what do they tell of you?

BTW, any modelling agency hire 45yrs old? That would be a career change, lol. Oh no, I should lose weight.

Left behind/ Experiment number 2

| Henna Timanttimetsä

Taakse jätetty/Left behind, puu, maali, wood, paint, 2015

How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing? How does it feel like to be a thing?

How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How does it feel like to be garbage? How

Majakulttuurin tutkimus- ja keräysprojekti

| Henna Timanttimetsä

Tarkoituksena on saada aikaan aktiivinen ja interaktiivinen lasten omaehtoisen kulttuurin kokoelma, kuvia majoista, suunnitelmista, tekemisestä ja ideoista. Kokonaiskuva kuin itsestään rakentuvasta kulttuurista suomalaisissa metsissä ja lähiöissä. Lähtökohtana on, että lapset itse myös kuvaavat majansa ja kenties kertovat niistä. Aikuisia ei täysin suljeta ulkopuolelle, joten kaikenikäiset ovat tervetulleita ottamaan osaa. Kuvia voi ottaa puhelimella, järjestelmäkameralla ja majasta voi lähettää skannatun piirustuksen. Jos haluaa tehdä majavideon sivustolle se olisi mahtavaa! Jos on olemassa majamusiikkia senkin voi virtuaalisille ilmoille kajauttaa. Täytyy muistaa, ettei kyse ole suorituksesta tai voittamisesta jossakin paremmuudessa vaan leikistä, keksimisestä, mielikuvitusmaailman mallintamisesta ja jakamisesta.

Projektin luonne on arkistomainen ja tallentava, mutta myös orgaaninen eli jos syntyy omia nettisivuja tai projekteja aiheeseen liittyen niin hyvä. Samalla se on oppimisprojekti kuinka kuvata maja, joka usein on metsän siimeksessä, ryhmätyön tulos ja vaikeasti hahmotettavissa. Mitä kuvassa näkyy ja mitä täytyy rajata pois. Mitä kuva kertoo, sen on tarkoitus kertoa? Millainen on hyvä ja mielenkiintoinen valo? Kuinka tehdä näkymättömästä näkyvä? Ja tietenkin antaa arvoa lasten loputtomalle luovuudelle ja innovatiivisuudelle sekä pohtia mitä majat ovat ja mistä ne syntyvät. Lisäksi vielä, onko tarpeen pohtia majan tarkoitusta, onko sen kuvitteellinen ja leikillinen tarkoitus sen määrä ja anti ja viekö liika pohtiminen asiasta jotakin tärkeää pois.

Tämä on yleishyödyllinen ja kokeellinen projekti. Kuten jo mainittu pääosassa ovat lapset ja heidän ideansa. Kiinnostavaa olisi kuulla mitä lapset itse ajattelevat majoja tehdessään, kuinka ne syntyvät ja mitä majoille tapahtuu, kuinka leikki sopii yhteen nykyhetken kanssa eli kuinka moderni maailma tulee mukaan leikkiin ja lasten ajatuksiin.

siouxhie@gmail.com