Pink

Hänen aivonsa mahtuvat miehen kämmenille. Tarjotaan kuumaa kaakaota. Kun taivas aukeaa siniseksi, hän katsoo ulos. Katolta lumi putoaa märkänä ja painavana möhkäleena alas. Nainen nostaa muistoille. Odottaa turhaan, turha odottaa, mutta odottaa jokatapauksessa, sanoo päivää postimiehelle ja katsoo kun mies menee hissiin. Hän pyörii ympäri monesti ja syö liköörikonvehteja. Miehen kämmenille mahtuu kaikki mitä minussa on, ehkä hiukan tärähtää vaaleanpunainen kukka ja jotakin tipahtaa. Nukuimme huolellisesti ommelluissa puvuissa huoneessa, jossa pimeässä hiiret haistelivat meitä, luurankoni on veneesi, keinutaan ja kitistään, romahdetaan, maadutaan, otetaan käteen reisiluu. Mietin jokaista sanaa. Kaikesta tuli peli. Minä pyörin ympäri. Uppoan kainaloihisi, polviesi luihin, korvaasi, vasaraasi.
Juoksen arvottomuudesta luultavasti aina, kestän kovatkin lyönnit jatkuvassa liikkeessä. Heitit minua kivellä kuin ikkunaan, jotta näkisin sinut, minä heitin takaisin. Näitkö minut? Näetkö minut nyt?