Stigma vai brandi? Taiteilijuuteen liittyy stigma. Brandi-ajatukseen liittyy tuotteistaminen. Mahdoton yhtälö? Kuka on taiteilija ja mikä on taidetta?

Kuvataiteilijalle kiinnostava asia myynnin ja uskottavuuden kannalta on, mitä sinusta ajatellaan tekijänä ja ihmisenä. Pitäisikö minusta ajatella jotakin tiettyä? Miten iso taiteilijan tulee olla, jotta hän on uskottava ja mikä muu tekee taiteilijasta uskottavan kuin osaaminen, sopiminen sovittuun kehykseen ja verkoston hyväksyntä? Millaista osaamista taiteilija tarvitsee, muuta kuin myynnin ja markkinoinnin osaamista? Miten poliittisesti asemoidut, mitä ajattelet vähemmistöistä, kun itsekin olet vähemmistöä, miten taiteesi puhuttelee nykyihmistä ja mikä on taiteen/taiteesi tehtävä nykypäivänä? Monumenttien kaatamisen sinänsä ymmärrän, se on hyvin vanhanaikainen tapa tehdä taidetta ja tuoda se kansalaisille, en sensuuria ja poistamista kuitenkaan kannata.

Sukunimeni on nyt taideteos. Se on ovessani, joka laskussa ja virallisessa asiakirjassa, virastossa kun nimeäni huudetaan, hammaslääkärissä ja terveyskeskuksessa: Timanttimetsä! Olen kiinnostunut tietenkin epäuskosta, yllättävyydestä, ennakkoluuloisuudesta ja missä taide on. Itseäni kiinnostaa ihminen taideteoksena, johon ajatukseen monella tapaa ihmiset pyrkivät, ihminen on esitys ja sukunimen vaihdos on pientä, verrattuna moniin muihin muutoksiin ihmiset ovat valmiita synnyttääkseen illuusion esityksestä ja muuttaakseen itsensä. Miten minuun suhtaudutaan taiteilijana ja miten minut otetaan vastaan virallisessa taideskenessä, joka on todella ongelmallinen sen vanhoillisuuden ja sisäänpäin kääntyneisyyden johdosta, skene joka ei kestä kritiikkiä ja pyörii samojen ihmisten toimesta vuosikymmeniä, samoilla metodeilla ja arviointimenetelmillä. Kuinka sellainen voi edes muuttua, kun ei ole kiinnostunut muuttumaan ja tuijottaa samoja mittareita kuin kymmenen vuotta sitten. Älkää puhuko muille edistyksestä. Minulle taiteen paikka on siellä missä ihmiset ovat ja siihen pyrin omassa tekemisessäni. Virallinen ei noteeraa sellaista, koska virallinen on ainoa uskottava tapa tehdä taidetta. Pandemia toi hyvin esille kuinka paikkojen sulkeminen aiheuttaa taiteelle kaiken sulkemisen ja kuinka huonosti taidetta muualla on kuin varatuilla paikoilla. Netti on taiteelle kiinnostava paikka, hämmentävän vähän Suomessa noteerattu tai pidetty minään, koska olemme kiintyneitä virallisten valvojien huomioon.

Mitä patsaiden kaataminen tekee taiteelle, toivon että pelkästään hyvää. Tosin, kaipaan sitä osaamista, joka nuo patsaat on saanut aikaan. Ratsastajapatsaitakaan ei enää tehdä, kun mahtimiehet eivät ratsasta.

Killer Hair

Killer

Man entered flowers, tattoos, piercings. Sat on the stairs staring out smelling of wet grass and rain, leaf on his head, yellow, couldn’t say anything.
Brown spots, small
birch

Nature Wild How In the dirt. 
I don’t know.

How fragile are we, sting to be stung by a sudden wasp in the hair. When you torched your hair, didn’t know what, to be stung, sting, hit, anger in fists, in small beings staring outside scared.