Hienosti tiivistäen, määritellen sen, mitä on olla rappiolla henkisesti. Vähemmän hienosti rappiota on olla välinpitämätön siitä mitä maailmassa tapahtuu. Rappiota on haluttomuus vaikuttaa, pistää korttansa kekoon yhteiseksi hyväksi, olla sotkematta korrellansa sitä valmista soppaa, jonka moderni ihminen on luonut. Rappiota on vain yrittää tulla toimeen, luoda elantoa vain itselleen. Olla kuuntelematta ja vastaamatta soraääniin. Rappiota on olla muuttamatta tuhoavia toimintatapojaan, tapoja, joilla on selvä yhteys luonnon ja yhteisen saastumiseen, katoamiseen, ihmisoikeuksien polkemiseen. Rappio on rahanahneen maailman voitto.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1414555862365?jako=ae5cc11f81f3bd696cc822e65482ba9f&ref=og-url