Ihailen päivää, kunpa se kestäisi. Se on kuin menettäisi kaiken. 

Ui veri, ui raudan tuoksu, hirveä väri ui, tahma, jättää kaiken alleen. Hirveän traagista, ajattelin, laitoin käden jalkojen väliin, miten niin punaista täytyy pelätä?

Kun ryhtyy puhumaan verestä, kaikki pysähtyy ja muuttuu synkäksi. Mistä veri tulee kuin vahingosta?