En mä, tiedä kannattaako sitä luonnollisuudella ja biologialla ja historialla mitään paljon selitellä, että olemme sellaisia, koska joku on niin säätänyt, eikä säädetystä poiketa. Vanhemmuudesta vielä, se on vaikea juttu, todella. Sitä ei kovin moni hetero osaa. En tiedä, voiko heteroille antaa vanhemmuuden avaimia lainkaan. Jos sukupuolinen suuntautuminen määrää millainen vanhempi on, niin ja millainen lapsesta tulee, mitä voimme päätellä heteroiden vanhemmuutta harjoittavassa maailmassa lopputuloksesta. Hyvässä vanhemmuudessa ei ole kyse rahasta, niinkuin moni luulee. Tai että ei halua kuulla huonoista jutuista lapsensa elämässä. Jos ei ole ketään kelle kertoa elämänsä paskasta, niin se on melko paska tilanne. Heterot vois ryhdistäytyä, ennen kuin on liian myöhäistä. Jos rakastaminen ja välittäminen eivät riitä, eivätkä kiinnosta, millainen elämä ja kokemusmaailma, saati ihmiskuva siitä syntyy. Tai ei ole käsitystä mitä nämä asiat ovat, kuinka niitä toteutetaan ja miksi niitä pitäisi olla koko ajan harjoittamassa. Miehen ja naisen mallit, joilla heterovanhemmuutta puolustetaan, ovat toissijaisia asioita noiden kahden rinnalla. Vakavaa, joo.