Uskon, kun hindumytologiassa sanotaan, ihminen on kosminen kakkapökäle. Missään on hyvin vähän tai ei mitään järkeä muutenkaan kuin, että Luojan kehonosista on luotu kaikenlaista ja etenkin niistä alapäänosista, mikä tietysti naurattaa. Kaikki on Luojan osista ja mitä Luoja söi. Luojakin söi jostain taivaallisesta astiasta tai jonkun demonin vessanpöntöstä.

Pahuuden osista, paloitellusta pahasta, pahoista hengistä, hengityksestä ja syödystä riisistä. Taivaallinen pieru aiheutti kaiken. Ihminen on luotu persehengityksestä, Luojan peräreiän ilmasta, kun Valkoinen lootus ilmestyi eetteriin tuoksuen voimakkaasti.

Tippumisessa on kissan olemus. Kissa itsekin tippuu useita kertoja päivässä varsin korkealta. Kissa yltää siirtämään kellonviisareita kirjahyllyn päällä seisoen eikä kukaan tiedä, mitä kello on tai miksi kello näyttää väärää aikaa, loppuiko patteri, tai kun kissa päivystää vessan oven ja jääkaapin edessä jotakin, vaikka vaan oven avaavaa liikettä ja kirkasta valoa tai onko joku puhdistanut kakkalaatikon. Tai kun se istuu dvd-soittimen päällä ja pudottaa laturin saadakseen aikaan liikettä.

Täysi on hyvä, tyhjä on täysin vailla. Tyhjän täyttäminen alkoi jossain vaiheessa, kun ihmettelin, että puhumalla osoitetaan täyteyden aste, on tai om, enkä pystynyt vastaamaan.