Kuulin tänään jonkun huutavan, jonkun muun kuin minun. Säikähdin auki olevaa suuta ja ääntä. shhhhhhhhh Minun huutoni on tämä, tämä, tein paperitötteröitä, päästelin niihin ääniä, muuten talo oli hiljainen. Työhuoneellani on nojatuoli, lattia savessa, leikattua paperia siellä täällä, kirjoitusta seinällä. Mahdun sinne juuri tai en oikeastaan, en mahdu kääntymään, huoneeni pusertaa roskista jotakin muuta kuin mitä ne olivat ja minusta tulee seisoja, katson seinää, kosketan ja silitän sitä. Vapaahan minä en ole ja hiukan henki pihisee. Kylmyydessä kiinni kaipaan lämpöä. Tänään se olin minä: pusertaja, rutistaja, leikkelijä, lajittelija, löytäjä, etsijä, mikä, mikä se. Kartioita paperista joihin huutaa, joihin upottaa päänsä.