You do not have power I am nothing. I have nothing. I come from nothing. I know nothing. I was born yesterday. Tomorrow I will be born yesterday. This is something I struggle to understand. I am defined by others. I can’t define myself. I do not understand. I am so young. I am so silent. Wet behind my ears, naked in front of everybody, puzzled. Reason for my existence is this: act childlike, be helpless, speak with soft voice, smile, be kind. Don’t have lots of sex with men, don’t think you can have lots of sex with men, but be willing. Don’t show your pain, don’t talk about your pain. Tell what has happened to you, don’t tell what has happened to you. Don’t wander around, don’t look for knowledge, don’t think you have got talent, don’t think you are special, don’t think you are rational.
What is a proper laughter for women? Hold your hand in front of your mouth? Be timid. Women shouldn’t laugh loudly like hyenas, like monkeys, like donkeys even though they are subhuman. Don’t look untended, don’t look unfinished even though you are unfinished. Don’t lift heavy objects, don’t do dirty work, don’t do men’s work, you are not capable. Don’t wear revealing clothing, but be naked, because you are, we see you.
Don’t be better than men, keep your composure, keep calm, keep the look, keep smiling. Don’t speak up, don’t speak out. Don’t speak against, don’t contradict. Don’t show long face, don’t show discontent, don’t complain, criticize, but not too much, we don’t want to hear it. Don’t swear, don’t act manly, don’t walk manly, don’t sit manly. Don’t get drunk. Don’t be humorless, don’t be uptight, don’t disagree, don’t be a bitch. Don’t think you have power.
Accomplished, so we can move on and in time forget?
Sacrifice of one life, he felt he had nothing to lose and much to gain, he had much love for the living and life. He felt thankful. I think he was sincere. Cruel cruelty, to look over, to pass by as you never knew but, raising to but, my glass to the word. We should live not hide in corners, frightened by the news, by threats, turmoil described as weather as form in nature where one cannot see inside like dark forest or cave, despondent, melancholy, call it sadness, sorrowful cry, woe, will to live, will, will to whistle selfless. When will a person become without self? Person and ego will fade, to see the process. He isn’t himself anymore. To be looked at as vulnerability. Potential affects added emotional vocabulary so recent, ranging from misplaced judgment, subtle to severe, but ah, to hail and damaging targets of national importance. To put in place emotional mapping with teip. Tools, no ways of good and a frame worked to unable government to make decisions over the increasing militarization of the internet, possibly aggressive. Despair, a feeling and lack, vital urge fulfilled, hunger and horror put together. Needless, powerless, not wanted, there is something repulsive, foul, nasty, criminal and insane. There are different levels of hopelessness, despair as some lowest point on emotional map. Despair when person doesn’t understand that one has power and at least one choice be capable of, find the things one is capable of, how does that happen. What is needed that someone realizes opportunities and chances in a situation when there are none seen or close by? Encouragement, example, teacher, text, kind words by someone keep us going.
Bodies online is a series of drawings I have been making since 2015 focusing on female bodies, what women do with their bodies online, what are the discussions surrounding body, sex and body image and does fine art have a role. I do draw male bodies and body parts occasionally as many tend to photograph their penises and upper torsos in bathrooms and send the pictures: there is always someone at the receiving end wondering what does it mean this all. Do you examine yourselves or the reactions? I obviously am critiqued for putting openly pornographic images on my site in forms of drawings and paintings calling the other series In search of a porno monster. Fine art is not primarily for children and I don’t self censor nor think fine art should move to the direction of family friendly approach. I have something to say perhaps or it is an attempt to organise my thoughts around current obsessions and impacts of these desires people don’t prohibit themselves and assume all enjoy and want the same things. I am interested in what people think first, not what moves in their pants, but naked body is interesting to me too in many ways. Firstly, it is the number one topic in fine art or from where studying begins, studying of humans and human form. There are people who are allowed to process the issue of nakedness, body shapes and sex in their work, but I am not one of those for some reason. I traumatise people. Sorry, not putting labels on, I won’t do so. Filtering reality makes boring results and interesting question is how scared people are and of what things exactly. As the phenomenon of openly sexual content pushes itself to tv and advertising and the thought is to promote freedom, cashing in (this is how), openness, shamelessness, craving for scandals nevertheless as all are not as open, they are expected to get triggered, body positivity and what not, wanting to make as big bucks as possible, get a lot of viewers and becoming instantly famous, and this is a good message to invade our viewing time and things we watch, like it or not? Ok, good taste is lost as is good quality content undervalued. Who gets empowered? Not me. Then there is the question of success and what is success. Is it the same as fame? Do we measure success in money and visibility? Oh, yes, likes.
There are feminists who are for porn and sex work and think these are work just as anything else. You are selling your body in OnlyFans? Sure, they are work and internet is full of it, there is a market, which just keeps on expanding and is only to make a fortune as easily as possible, and so is plastic surgery, self-image and mental health problems get fixed by fixing the body? These fixes are perplexing and at the tip of fingers. That is help? Well, a doctor does it, so it must help. With this ease of things happening, we do create a lot of problems and we like looking healthy and fit the felt innerself, the person inside must come out and play, show herself. So, what are bodies online doing?
Promoting themselves, being happy doing activism and enjoying their bodies in public like normal healthy people do. Yes, it is work, enjoying one’s body, which I interpret as constant posing in flattering sexual manner, because otherwise it sounds weird to me, to enjoy one’s body. My body exists, do I enjoy it? It is a new thing, full-on pleasure seeking culture and feelings dictate it and the body. Photographing one’s toes, hands, hair, legs, head, ass, posing and selling something they call accepting, learning to be you, positivity, beauty, enjoyment, enjoyment shaped for camera, snapping pictures where cuteness and prettiness are a good thing filters making the person unreal and an imaginary being, beauty celebrated and commented, beautiful. Are they expressing themselves on apps or is it imitation repeating a lucrative model as many times as possible for how long? What is the innovation, what is the trick? Wondered what does an Insta profile tell of a person? Depending what there is, just one face, just one ass or many asses? Looking for attention, making some kind of a point of human existence today and it is to be seen as much as possible and need for enjoyment in life is this visual manifesting, proof of having existed and lived in a certain way, having chosen a lifestyle. Living the life is defined in a very specific way. Entertainment and fun are obviously a big part, why is it the artist who somehow can’t turn the focus on to this party and is suddenly phobic? Am I too critical? I thought feminism embraces women who say what they think. To let people be themselves? Yes, I thought that was the thing. Culture which celebrates flesh, surgery, fixing oneself to be the best you getting the Kylie-look putting on Bambi-ears? Contradictions keep getting bigger and lying is the make-everybody-happy-trick? Seeking pleasurable experiences and at the same time infantilising adults accepting this metamorphosis as love for self, the world and everybody to witness daily how much love there is in likes. Critics are haters, who must be banned. It is a kind of a fix for not wanting to hear opposing views. Many are making according to themselves an art work of themselves. Filters do help in imagining a different you. You are your image in a way. This is how you want to be seen, what do we see or are looking at? Objectifying a living human is the ongoing progress/process with surgery and enhancements, in hopes of finding a positive community who accepts you and your endeavour. It is to watch this as a play and think, when does the wall come where we crash? Who dies?
So, I do take a critical point of view, I don’t enjoy porn as an everyday entertainment or much ever, which is the new normal, pornofication, profession just as any and what it changes. Many trends today fall flat no matter how hyped they are, are short-lived and the fat-filled ass falls down more quickly than expected. Our genitals have been the source of shame, definitive, personal and all different and we play with them since childhood. Why do we have this urge to homogenise or feel inadequate if we don’t fit in the wanted model? It is contradicting the mantra be the best you and be yourself. If we are not able to be ourselves, who are we? Who can/must we be? There is pressure. Who is the one who is not accepted? It is the phobic one. So don’t be afraid, even though it is a horror show.
Drawing a naked body from a photograph found online which is porn, I guess, a study by me, I like to think. Nudity is not as accepted as it may seem. Is it shouting louder because it is art in a different way in the landscape of digital plenty and why have I chosen this photograph? Was the photograph art, a snapshot? Does it change into something or change anything by me focusing on this image particularly? Or should fine art be permanently a refuge from scum and ugliness where human body is depicted noble and always in the best light certain parts veiled? Is fine art for realism or to tell a pretty story? Push is for the latter, for politically correct, polite unhurtful bliss of visuals. Filtering photos on apps does the same. It eliminates the unwanted parts. You are/must be admired. Being openly perverted is to be who you are, letting it all hang, filtered nudity is not perverted, but admirable and desirable. Drawing is examining human figure in a different slow way. You really have to look and be happy with the result or disappointed. Failure is there and an option. Drawing is focus and today human figure takes this kind of poses fast forward. I guess we are experimenting with something we do not know what will happen. We look very profound indeed. Skin deep nowadays. Contrapposto is bygones, in a way. Link to fine art exists in forms of sexism, hypocrisy and denial, what can be looked at and not, scandalous contents do make art go round, like nothing else. https://en.wikipedia.org/wiki/Contrapposto
This is what I have been wondering when looking for interesting faces and bodies to draw online, pictures that are not perfected, fixed in any way, but are natural and raw and put out there to inform. Just the amount of images is massive and the condition of human civilisation as well is growing? Why point one’s phone to the crotch? Why genitals? This is my ultimate question. Lack of topics out there? No one to talk to? Approaching the issue of ugliness: what is it, what is hidden and why, how filters work in making reality and what reality looks like without, what do we want to see and when we have seen what we wanted, what then? Faking is fixing oneself, faking is making it. It is a long time topic for young women to fix their genitals to look as small and even as possible, symmetrical and surgically fix oneself to match the new ideal whatever it may be, the doll-like object who is appalled by objectification but desires to be herself an object. Be herself and an object? This is progress and must be processed. Processed/progressed to feeling inadequate, when one does not fit the perfect image, have a perfect body and a perfect life. Maybe we will progress to not having feelings next, so the objectification is perfect, dissatisfaction will be gone. No unhappy feelings, the ultimate desire. But this is what many seem to think already what world should be like. There are people who have feelings and people who don’t and yet feelings are the ones that guide what is right and who is hurt the most, who shouts the loudest. See my feelings and you can’t hurt me.
She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it. She deserves it.
The burning sheets, pink, naivety of a dreamcatcher on a concrete balcony glass shades on the first floor. Disliked the kitsch and the thought of a horror b-movie in YouTube in ten parts.
Pleasing stuffing, filled but not full, exhausted, drained, sucked, emptied, done. Wanting to fill it because of the lack of content and the feeling of fulfilment all the time that is compulsory. Drank in between the bitches in cool calm despite the sign of a mall in bright. There and the dirty double-trailer truck on the side of the road, two words, a pulp factory which has been closed for some time. It is dark, drinking in the dark the blue, yellow and red, drinking a wish and the thought of full, drinking the landscape, drinking the melancholy and the night, drinking the time, drinking the passing cars, drinking the dirty snow, drinking the shoes, drinking the hands. Not who drank but why. The problem is what you are. That is why.
Unelmien toteuttaminen on jokaisen velvollisuus itseään kohtaan ja se on myös oikeus, kysymys on, mitä nuo unelmat ovat, kuinka sinne päästään ja onko ajateltava hyötyä ensisijaisesti. Koska ympärillämme on paljon vähättelijöitä, niitä jotka haluavat, ettet pääse sinne minne haluat, on itsenäinen haaveilu, ajattelu ja tekeminen jännittävä tie. Coca-Cola Company on lähtenyt filosofiselle ajatusretkelle nykyihmisen ns. elämättömään elämään, kuin inspiroiden niitä, jotka kokevat elämästään puuttuvan elämän vai onko se elämästä puuttuva minä, henkilö, joka on muuttunut yhä näkymättömämmäksi, koska elämättömyyden ja elämisen ohjeet tuntuvat tulevan ulkopäin kovalla paineella ja kysymys on, mitä sinä olet, todella luot ja teet elämässäsi, jotta voit tehdä vaikutuksen? Vaikuttaminen on asia, johon moni pyrkii. Se tapahtuu usein neuvomalla: tee näin, tulet siksi ja tuoksi. Vaikuttamalla olet vaikuttaja ja moni on tyytymätön moneen asiaan itsessään. Manipuloiminen mainostamalla on vallankäyttöä ja pyrkimys kaiken ja kaikkien samankaltaistamiseen on myös tämän hetkinen trendi eli kaikki mainostavat itseään ja ehkä tuotteita, joita ovat saaneet ilmaiseksi. Kuka ei haluaisi tätä täydellisyyttä mitä jollakin on, mutta olet hyvä sellaisena kuin olet, on erikoisesti ajateltu, jota kukaan ei ajattele, mutta sanoo niin. Voit siis tulla paremmaksi tuotteiden ja brändien avulla, ne tekevät sinusta näkyvän ja katsottavan. Kun istut maisemaan, oletko sittenkin näkymätön?
Täydellinen keskinkertaisuus pyrkimyksenä ja esiteltävänä hyvänä, on ongelmallista. Verrattuna toiseen, jolla on jotakin ihailtavaa kuten hoikka keskivartalo ja iso perse, on esiintymiskulttuurin irvokkainta antia. Aivan kuten mustaihoinen kokee liiallista erilaisuutta ja pelkoa erottautumisesta Suomessa, jossa on hänen mielestään liikaa valkoihoisia ja meidän tulisi olla tästä pahoillamme. Minä en ole, koska en usko samankaltaistamisen tuovan onnea ja olevan täydellisyyttä. Täydellisyyttä ei tavallaan ole. On vain hyvin erilaisia ihmisiä, jotka kipuilevat samankaltaistamisen kulttuurissa ja pyrkivät nukkemaisuuteen ja vaativat erimielisiltä erilaisilta mukautumista käskyttämällä ja jankkaamalla sloganeita huomaamatta miten väsynyttä se on ja jo kääntynyt itseään vastaan.
Kun tarttuu pulloon, on se ajatus ja teko, joka muistuttaa jostakin ja juominen että syöminen ovat tapahtumia, jotka ovat yhtä kuin eläminen ja elämän tapahtumat, jotka vaikuttavat kehossasi ja aivoissasi. Mitä Coca-cola tekee kehossasi? https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/hurja-vaite-yhden-coca-cola-tolkillisen-vaikutuksista-kehoon-leviaa-netissa-mita-sanovat-asiantuntijat/5245716#gs.sh86dz Kuinka meidän tulee syödä ja juoda jotta elämme ja miten elämme syömällä ja juomalla, kuinka juomisemme ja syömisemme määrittävät elämisen laadun ja millaisissa tapahtumissa että mitä ne kertovat meistä. Cokiksella on edelleen varsin hyvä brändi ja kulutus on kova. Coca-cola Companyn tuotteet päätyvät tyhjinä joko kierrätykseen tai luontoon. Meillä on hyvin erilainen käsitys, mikä on hyvää elämää, mikä vertautuu elämäksi ja mikä kuolemaksi. Helppouteen pyrkiminen pyrkii lieventämään kokemaamme elämän taakkaa, vaikka vain esimerkiksi voimme heittää pois ja unohtaa ja jatkaa eteenpäin murehtimatta. Niitä elämäksi kokemiani asioita on hyvin rajattu määrä ja tämän hetkinen kokemukseni nykyelämästä on, että pystyynkuolemisen määrä ja hinta minkä se maksaa, ei ole sen arvoista eikä sillä ole paljoakaan tarjottavaa. Voin filosofoida, miksi pystyynkuollutta kulttuuria joku pitää elävänä ja mitä nämä säännöt ovat, joilla meitä määritellään eläviksi tai kuolleiksi tai kiinnostaviksi ja ei-kiinnostaviksi ja tulevatko ne populaarikulttuurista, nuorten elämästä, ostamisesta ja myymisestä, mahdollisuuksista joita joko on tai ei ole, kuluttamisen mahdollisuudesta, jonka kautta kaikkien elämää verrataan, helppouden kokemuksesta ja tähän komboon liittyvät syöminen, juominen, matkustaminen, treenaaminen, ihmissuhteet, seksi, työ, harrastukset, kotieläimet, lapset, välineet, laitteet, omistaminen ja koti ja tämän kaiken dokumentointi ja esittely. Joten pähkinänkuoressa nykyihmisen elämän eloon saavat asiat, jotka ovat massiivisesti värikkäämpiä, paremmin dokumentoituja, nähtyjä, jaettuja, isompia kuin sata vuotta sitten ja siihen lisäksi, että nykyihminen kokee jäävänsä osattomaksi helposti ja elävänsä elämätöntä elämää vaikka kaikki perustuu helppouteen, on minulle todellinen itsekkyyden ja itsekeskeisyyden ilmentymä. Ensin kerätään paljon kamaa ja sitten orjallisesti ahdistutaan kun on kerätty paljon kamaa.
Mainoksen katsoja/näkijä/kokija tarttuu kuvan oljenkorteen, jos on onneton eikä elä nyt, koska cola on varsin edullinen ja kaikkien ulottuvilla oleva juoma ja brändi, jolla on lupaus ja kuten useasti on tullut vastaan, taiteilijat juovat viiniä ja se tekee heistä taiteilijoita, viileät tyypit juovat sihiseviä juomia, koska ne ovat kylmiä. Näin yksinkertaista se on. Unelmointi on helppoa, joten jokainen voi siis tarttua toimeen ja toteuttaa ideoitaan. Erottautuminen onkin nykyihmiselle todelllinen tehtävä ja kuka sellaiseen lähtee, voit jäädä ulkopuolelle.
Kuinka pitkälle yhtiön manipulaatio on ajateltu onkin kiinnostava pohdittava ja mitä käsinkirjoitettu osa mainoksessa tarkoittaa, kun emme enää kirjoita käsin eli kynällä ja silti mielenyhtymät autenttisuuteen ja itsenäiseen tekemiseen tulevat kynästä ja autenttisuuteen pyrkiminen on nykyihmisen elämän johtolanka. Coca-Cola on nuorten juoma pääasiallisesti, joten mikäpä tärkeämpää nuorelle, kuin tehdä nyt eikä huomenna ja kutsua sitä elämäksi? Kysymys on hyvin subjektiivisesta kokemuksesta ja kuinka vahvasti asiat koetaan, kuten elämä ja mikä on elämä, millaiseksi sen teet. Tulla jäädyksi ulkopuolelle on paha asia, kokea FOMO ja siitä seuraava tunne, ettet ole mitään, koska et koe samaa, mitä toiset, jotka ovat nyt keskellä jossakin juomassa viiniä. Mikä tuo elämää ihmisen elämään tänä päivänä ja milloin nykyihminen on jumissa, kuten moni tuntee olevansa? Inspiroivat ohjausvideot, jotka kertovat tästä tilasta, jossa moni on, yrittävät ohjata yksilöitä tämän hädän yli, koska ahdistustila on välitön, yleinen ja voimakas. Olemme niin riippuvaisia toisten hyväksynnästä ja siitä, että voimme jakaa villit hetket elettynä elämänä, vaikka ne olisivat hauskanpitotrendi syötettynä lusikalla: näin teet jotta olet suosittu ja et ole kuollut pystyyn ja kun se puuttuu, olet pulassa? On hyvin nykyaikaista ajatella olevansa jumissa työelämässä, lasten kanssa, lainojensa kanssa jne. ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus aina uuteen mahdollisuuteen ja avaukseen elämässä. Tämä on kilpailu jossa voitetaan ja hävitään, joten ei ole mikään ihme, että moni kokee häviävänsä ja niin tulee tapahtumaan suuressa mittakaavassa. Onneksi on Coca-Cola. Juomisen viehätys ja hauskuus, että viesti siinä on nimenomaan kuvallisesti ja kulttuurillisesti olennaista ihmiselle, juomme maljoja, juomme onnen tuottamiseksi, terveydeksi, piristykseksi, janoon, tylsyyteen ja pahaan oloon jotta tulisi toisenlainen fiilis.
Pitää elämää tarkoitti lapsena riehumista ja meluamista yli aikuisten sietorajojen. Se tuli mieleen elämisestä nyt, tässä hetkessä, ettei tuo hetki mene hukkaan, dokumentoin sen ja silti se voi olla lähes turha, koska dokumentoinnin määrä on tähtitieteellinen ja olen vain yksi ihminen eli tunnen myös voimattomuutta ja että hukun massaan ja toisaalta en. Mitä teemme kaiken dokumentoinnilla, todistamme jotakin tärkeää, kuten että osaamme valokuvata ja saamme puhelimella aikaan ammattimaisia otoksia eli katso miten hyvä minä olen?
Moraalisaarna, sarja lähiöpenkkejä, joille puskista keräsin roskia ja laitoin esille/Moral Sermon, series of benches and collected garbage tidily put on display, 2015
Sarjassamme emotionaalisia hölmöjä keskitymme tänään minuun tai hölmöistä olen ehkä hölmöin. Emootio, darling, Darjeeling, chip chip kling kling, mustatee, vihellys. Hän on ehkä söpöin pikku koiruus, mitä rotua lienee. Älä huuda. En usko lupauksiin. Epätasapainoinen. Ever fucked up. Kuinka litteä voin olla?
Kauneus ja kauneuden kaipuumme on taiteen syy ja perusarvo, mistä kautta taidetta kukatahansa arvioi. Mikä on kaunista nykypäivä onkin kiinnostava aihe ja onko se kuuluisasti moninaisuutta ja hyväksymistä sellaisena kuin olet ja ymmärrystä, milloin on aihetta petrata, että tarkistaa kauneuskäsityksemme? Jos taide ei hyväile silmää totutulla tavalla ja täytä odotusta siitä, mikä on kaunista taidetta ja kivaa ymmärrystä maailmasta teknisellä taidokkuudella, hylkyreaktio on melko varma oikeutetusti tai ei. Asia on varsin omituinen, koska jokaisella on oma mielipide ja taiteesta varsinkin. Voiko sota olla kaunis tai ase? Kertooko tekninen taituruus kauneudesta jotakin, kyvystä valmistaa kaunis esine ja uskottavuudesta, entä hinnasta? Taiteelta odotetaan kauneuden ylistystä ja nykyään elämyksellisyyttä, kuvan halutaan olevan pysyvä muisto kauneudesta ja muista positiivisista perusarvoista, joita yhdistämme hyvään taiteeseen, kaipaamme ja tarvitsemme voidaksemme kohdata jotakin vähemmän kaunista, hyvää ja jokaisella on oma näkemys kauneudesta, taiteesta, mitä se on ja kuinka taide on kaunista, missä taide ja kauneus on, niin missä. Joka on myös yksi nykypäivän vitsauksista, minne kauneus on arjesta kadonnut, jos niin onnettomasti on käynyt. Nykytaiteen taiteen syytä, alkuperää, odotuksia ja katsojan tarvetta järkyttävät teokset siis helposti kohtaavat vastustusta, joka on täysin sallittua ja odotettua, ei kaikki nykytaide ole hyvää ja yleisölle tarpeellista, vaikka näin saatetaan väittää ja johon nykytaidekin selkeästi pyrkii: tekemään hyvää yhteiskunnallisesti eritoten hämmentämällä katsojaa, mikä on helppoa. Mutta tarpeellista on horjuttaa nykyisiä kauneuskäsityksiämme, sen nykytaide voi tehdä, mutta tarkoittaako se rumuuden paljastamista, valmistamista, helppoutta ja taidon katoamista? Tekeekö nykytaide muita tarpeellisia tasapainon pudotuksia tai rimanalituksia, kuten taiteen katoamisen jokapäiväisestä rakentamisesta olemalla liian kallista ja turhaa? Kuvaako taide pääasiassa kauniita ja hoikkia ihmisiä? Näin muuten taitaa olla.
Kauneuden tarpeemme tulee selväksi mitä kuvataan ja julkaistaan somessa yleisesti eniten ja millaisia tarpeita nämä maisemat, lemmikit, hyvät hetket ja kauniit kasvot täyttävät ja todellakin jokainen voi tehdä nämä itse. Kaikki kuvataiteen perusaiheita ja pittoreski kauneus vetoaa ihmiseen kuin karkki ja osata itse kuin oikea taiteilija. Kuvataiteessa suurimmat skandaalit ovat aiheutuneet tämän pittoreskin kiiltokuvan rikkomisesta, jota ei taiteilijalle sallita helposti edelleenkään, eikä esimerkiksi Winston Churchill pitänyt realistisesta muotokuvastaan, joten hän poltti sen, mikä on jälkipolvien kannalta valitettavaa, koska se saattoi olla yksi parhaista potreteista hänestä vanhana. Kuvan turhamaisuuttamme hyväilevä merkitys on niin vahva, että kuvassa on hymyiltävä, oltava rypytön ja muutenkin symmetrisesti balanssissa ja tason ammattimainen. Haluamme antaa itsestämme mahdollisimman hyvän kuvan. Siksi poliisivalokuvat rikollisista ovat itseäni kiinnostaneet ja miten ihmisen tarina kuvassa näkyy ja vanhat kuvat työläisistä ovat myös omaa luokkaansa. Taiteen porvarillisuus on myös asia, joka ei katoa minnekään, ei vaikka kuinka olisit kommunisti. Kommunistit etenkin ovat kuvanneet ideaali-ihmisen voimakkaana, lihaksikkaana, nuorena, energisenä ja työteliäänä, hyvin korostetusti terveenä työväenluokkaisena, joten kiinnostavia ristiriitoja pelkästään menneessä kommunismissa ja ikuisessa porvarillisessa taidekentässä, jossa työväenluokkaisuus on ulkopuolinen ja vieras. Itseltäni siitä on tiedusteltu niin paljon, että olen päätellyt työväenluokkaisen tapaamisen taideskenessä olevan varsin outoa ja hämmentävää, mikä tekee vasemmistolaisuudesta vaatteen, jota kannetaan eli epäuskottavan. Esimerkiksi kuinka napsautan itseni eri moodiin toisesta skenestä/työstä toiseen? ( How do you switch? The answer is, I change my clothes, otherwise I don’t switch anything, because it is all work and I don’t play a character.). En leiki roolileikkejä, enkä esitä parempaa kuin olen ja taidekin on työtä. Asiallisuus on se, jota kaipaan. Ihmisten osaamisen ulkonäön kautta luulisi jo tulleen tiensä päähän
Nykyinen some-kulttuuri on ainoastaan lisännyt ulkönäkökeskeisyyttä myös taiteessa, millaista taidetta niin syntyy ja miten tuotteistaminen vaikuttaa laatuun, autenttisuuteen, ideoihin, uskottavuuteen ja koska taiteessakin nykyään pyritään brändäämiseen, habituksella ja mielipiteillä myydään omaa tuotetta ja omaa taiteilijuutta, jonka on oltava myös poliittisesti tietynlaista, millaista taiteilijaa halutaan tuoda esille, on iso kysymys. Millaiset asiat ovat tärkeitä, kuka on tärkeä ja onko tärkeää painottaa asioita, jotka ovat tapetilla nyt, myös taiteessa ja olla kritisoimatta tätä ns. aktivismia, jossa on paljon sokeita pisteitä, ristiriitaisuuksia ja kiellettyjä aiheita? Välittömästi olen natsipelle ja rasisti, kun ääneen kyseenalaistan nämä oikeudenpuolustajat ja heidän agendansa. Asioiden pinnassa oleminen on ongelmallista, niin ei ratkaista rakenteellisia ongelmia, joita taiteessa itsessään on yllinkyllin ja joita ei kukaan lähde ratkomaan, koska vaarantaa oman uransa aivan varmasti. Konfliktit eivät ole hyvää mainosta vai riippuuko konfliktista? Skandaalit kylläkin, tosin ei taiteen vallan väärinkäyttö, koska se on asiantuntijuudessa oikeutettua, taiteessa normaali ja hyväksytty asia. Onko jokainen asiantuntija? Onko ulkoinen kauneus taiteilijalle uskottavuuskysymys ja miksi? Onko kiinnostavampaa antaa kirurgin leikellä ja imitoida kauneusihanteita kuin syntyä tällaiseksi? Aiheena on hyvin paljon miltä nainen ja taiteilija näyttää ja itkun aiheena, miksi ulkonäöstä ei saisi ensisijaisesti puhua, kun puhutaan taiteilijasta esimerkiksi näyttelijöistä. On ihmisiä, joille se ei ole ongelmallista ja ihmisiä, joille tämä on ongelmallista, joille oma työ on tärkeämpi kuin ulkonäkö ja joille ulkonäkö ei ole työ. Tämä ei aukene vielä 2020, miksi näin on ja miksi vaikka naispoliitikon ulkonäkö ja ikä on edes ensisijainen puheenaihe? Niin ja te olette feministejä? Ok.
How to deal with religious fanatics, when they think Islamophobes are the problem? Women taking up arms is a sight not often seen which is why I have wondered the fierce opposition Kurdish women have given to ISIS and have continued to wonder why threat of ISIS has not made it so that all women under attack by ISIS do not confront these brutes with force? Women who would be defending themselves, their family members, whole of society and other women against belief that is brutal, medieval and a nonstop wave of crushing human dignity which stops people and Muslim societies from developing and keep rest of the world in fear. To rule with fear is something that has to be answered with, not by fearing but showing no fear and no respect for use of violence, violence that is obviously very normal and in use daily, a threat which hangs over women and girls all the time. To be submissive may be a virtue but in this case self-defense is acceptable and encouraged to be taken. When there is a culture of self-defense being acceptable and a human right women can feel they do not depend on others to defend them and rescue them. This goes for education and providing for oneself, standing up to oneself and speaking for human rights. It is unacceptable for women and children to have to bear a heavy burden of constant violence, loss, destruction, dictatorship, male dominance and hatred which is based on religion, in God’s name, given word and will. It is intolerable that divinity is used to make such slaughter, misery and death. It is godless. God helps those who help themselves has some truth to it. That is spirituality in action and you must have spirit. It is sad when women are made to feel helpless without means, without any say over the matter of their lives, that they are minimized into slaves that can be stolen, sold, raped and murdered on whims of men who are mentally teenagers and spiritual cavemen.
So I ask, how do Muslim women defend themselves and I have a right to ask as the flood of refugees becomes more and more overwhelming? How does one defend one’s right to the land that ISIS and other rebels have taken over? Why ISIS is the one with arms and means to bomb everything down, slave and slaughter people as it wishes, make judgments over people’s lives and act like God was on their side only?
Women who do as men do are often ridiculed for having lost their femininity in the process when they grab a weapon. It is a little loss in comparison to what ISIS is taking from Muslim women and children. To ban women from moving anywhere without a chaperone, under rule of their fathers, brother, sons, other male relatives wearing a complete cover is surely a paralyzing factor.
http://www.patheos.com/blogs/mmw/2007/12/muslim-women-learning-to-defend-themselves-what-a-joke-2/”(Men are in charge of women, because Allah hath men the one of them to excel the other, and because they spend of their property (for the support of women). So good women are the obedient, guarding in secret that which Allah hath guarded. As for those from whom ye fear rebellion, admonish them and banish them to beds apart, and scourge them. Then if they obey you, seek not a way against them. Lo! Allah is ever High Exalted, Great.) (An-Nisaa’ 4: 34)” http://www.protectedpearls.com/womeninislam.htm
Majakollektiivi Timanttimetsä 