Vaahtoutuva
villi
vadelma
vaativa
Vuoka
vaarallinen
viirullinen
voileipä
väräjävä
vihollinen
vilpoisa
viima
virallinen
viiri
vedetön
viina
vaasi
vitamiinipitoinen
vaseliinivoide
viilentää
vapisevia
vivahteita
videoruudulla
vaahto
vaahtoo
velloo
virtaa
vie
voi voi
Se märkä, se pieni sukupuolielin, on karvaton ja jalkojen välissä, on kuin ihmisen keskipiste. Siellä minne katse kääntyy mielellään ja tahtoo nähdä millainen se on, virnistää. Jalat harallaan selällään mahallaan levitä,
klitoris pillu piilossa pitää käsillä kiinni tyynystä, huohota tyynyyn.
Käsi sinne valkoinen aivan kuin ei uskaltaisi kun epäröi,
vaaleanpunainen punoittava iho kuin puraistu halkaistu, pakarat, väli-iho. Suuri liha on tunnetta, punoittavaa, kiiltävää ja aistikasta etenkin pitsin läpi. Iso penis on kuin joku elukka.
Löytää sanat työntymiseen toiseen ihmiseen, nussimiseen, yhdyntään, ääniin jotka lähtevät kahdesta ihmisestä, sanotaan kun tuntuu hyvältä, tuntuvaan ääneen jotta tulee selväksi hurmio ja voidaan jatkaa kovempaa, puhua kovempaa, huohottaa, liikkua nopeampaan, hinkuttaa että paranee, liiku makaa sano rakastan sun vittua, kokeile tai muistuta: varo hampaita tai sano: nuole sitä, ota se suuhun tai kaikki tapahtuu niin nopeasti, että ehtii huohottamaan kuin juoksisi ylämäkeen, sylki valuu. Miten rumia sanoja, rumuutta kuvaavia tekoja tai miten ruma voi olla kaunista puremista. Puremista nuolemista hätäisyyttä ja sylkeä.
Sitten hän työntyi koko painollaan suurella kalullaan Janinaan. Janina voihkaisi kuuluvasti. Mies työntyi uudestaan yhä rajummin. Mieskin voihki.
Mitä on synnyttää hymyilevä lapsi lumiselle tielle ostoskeskuksen lähelle, päällä valkoinen yöpaita kuin teltta, pipo ja punainen huppari. Harmaa päivä, tuntuva, märkä, hyinen, kuten usein siihen aikaan.
Voiko toivoa löytyä savusta? Mikä on toivon olemus? Se ei lopu. Se ei ole mahdollista, vaikka mitä tapahtuisi.
Kasvoni kertovat jotakin.
Ja kuinka häntä katson. Mitä sanon hänelle, jota en tunne?
Sanonko mitään, ehkä kysyn miksi, ja saan vastauksen, niin mitä, miksi, tai
katson taivasta ja sanon, kauniita pilviä.
Varon olemasta kovin arkipäiväinen, mutta olen silti.
Pilvet ovat aina kauniita.
Lempipilveni?
Maisemassa toisella puolella järveä.
Linjuri-asema vanoineen juovineen uimareineen, päällekäyvä öljyinen ranta, jolle ajaudutaan, josta ehkä lähdetään, tai katsellaan muovisilppua suolessa paperia paperia palasia, joita yhdistelemällä saa aikaan kollaasin. Katselemassa ihmisiä ja muita laitureita sydämetön kassiton kengätön hatuton silmätön kädetön huomaa kaiken odottavan portaalla. Sukatta ihotta voinnitta pukahtamatta aistimatta matta matta kiiltoa asfaltilla bussinkyljessä. Huomaa kaiken, haljenneen nahkan, ja muut; missä sydämesi on, missä mikin on, en paljon löytänyt tai en halunnut, katselin vain.
Rautainen telttasänky, kokoontaitettuja sanomia, hylkiö, mehiläisiä vintillä tai muita ääniä. Ajattelin, kuinka sellainen pieni Buddha-patsas uppoaisi hankeen jos sen kuumentaisi. Seisoin hiljaa nousevalle ajatukselle ja höyrylle. Nojailen sängynreunalla, peitossa on tulppa ja liuennutta saippuaa, oksaisessa kävelykepissä pistin, leivänmuruja, rakoja lattiassa.
Juovat sydämen alkoholissa siellä jossakin, aukaisevat käärmeen ja ottavat sen kuin aarteen. Näin tv:stä. Tänään kävelin lumen peittämää tietää, lunta tippui lintujen jaloista, minun tanssahteleva tieni. Vastaani tuli poika, joka oli pukeutunut kevyesti. Tuli kylmä kun näin hänet vähissä vaatteissa. Hänen pieni koiransa juoksenteli vapaana joka paikkaan tiellä jossa auton jälkiä.
Se mitä minulla on haljenneena,
halkaisin itse.
Jätin pöydälle sanomalehden viereen, en ehtinyt muuta
hörppäsin lasista ja ryntäsin pysäkille.
Mies oli mies kunnes alkoi vuotaa haaroistaa, tuntea kipua rinnoissaan joilla kädet.
Kuulla vauvan itkua takapenkiltä, jossa oli matkalla lumen keskellä eikä nähnyt mitään. Hurmaavaa, penkki märkänä verestä, uudestisyntymisestä, elämä on matka, matkalla syntymään, tulemaan toiseksi, tulemaan joksikuksi. Ehkä puuksi, kun hänen korvastaan kasvoi varpunen varsin omituisesti.
Poltteli samalla tupakan ja hengitti syvään kaikkia niitä osia joista lintu koostuu.
Kengät, lila hiertymä kantapäässä.
En kauas niillä kävele. Kävelin siis sukkasillani sen jälkeen kun hylkäsin roistomaiset kenkäni liian ahtaat herkille jaloilleni. Kun hylkäsin kaupungin tältä illalta, katsoin kaunista lausetta puhelimeni muistissa: muista rakkaus, älä unohda, ja Neuvostoliittoon tai ego; siinäpä lapsekkuus, käymme ympyrää. Naureskelin. Miksi unohtaisin?
Olenko keskittynyt vain itseeni? Ilmeisesti. Vaikea olla keskittymättä itseensä.
Koen onnistumista joka päivä. Joka päivä jotakin uutta tulee vastaani ja se puhuu minulle.
Jos joku epäonnistuu ymmärtämään minut väärin, se on hänen ongelmansa.
Täytyy luopua, joten riisuin kengät. Kävellä pois märissä sukissa. Saada aikaan uusi alku aikaisesta valosta, väsyneistä silmistä kun jokaista lihasta kolottaa, jalkapohjiin sattuu, vuotaa verta ja ilmestyy rakkulloita. Liikennevaloissa joku nainen yritti seivästää minut sateenvarjolla. Jäin katsomaan hetkeksi. Se oli kuin vaarallista tanssia. Hän otti pyörähteleviä tanssiaskeleita sateensuojan kanssa ja oli kuin onnen vietävänä että mihin osuisi. Hän näytti perin sekaiselta ja vieressä seisovat nauroivat. Ei huomannut minua, joten olin ilmaa, olin tapon kohteena, en ollut minä, vaan ehkä ilma. Hän leijui kuin teatterissa mitään huomaamaton ilme kasvoillaan. Menin syrjäisemmälle tielle, jossa ei ollut valoja. Kaivoin kassistani päärynän. Olenkohan nyt liian melankolinen, sinne aina menen, pellolle, pusikon viertä.
Miksi paikka vieressä on negatiivinen. Passiivinen hiljaa hengittäminen ja katseleminen. Paikka tuo tuolla jossain. Varjo vetää puoleensa, piilo, josta näkee tarkemmin, mutta minua ei.
Lauseet liittyvät tänään hatarasti toisiinsa, minä liityn tähän varjoon, joka on päälläni. Katkaisin viitteet saksillani ja kohta uusia.
Upotin sormeni vartalovoiteeseen,
nostin paksun nokareen ja levitin silmilleni, etten voinut avata
niitä
paitsi voimalla räpyttämällä
kuin inhimillisyyden.
Kuulin rasvan nitisevän ihollani, en nähnyt mitään,
niljaisia pomppuja
täydet marginaalit
karstasta, ryppyisistä jalkapohjistani
kuvista, klik klik, tai kun kirjoitan liian nopeasti, sqwuasch
unohdan jonkun kirjaimen välistä.
Kehtasin kuunnella kun nuori pari suuteli videovuokraamon hyllyjen välissä.
Katsoin sotahyllylle. Silmäilin nopeasti läpi vähiten tylsät. Hmm klassikko, luinko lehdestä siitä, vai mitä tapahtuikaan,
tuli tv:stä.
Rakkaus jokena,
varisi ylimielisinä sanoina,
rakkaus kaivona
kuusessa, sammakon iholla, sammakkona
juoksuna nurmikolla, ajojahtina, liukastumisena
haitarimusiikkina muistissa,
tikkatauluna,
tikat tiskiltä.
Pyydämme ystävällisesti teitä palauttamaan tai uusimaan myöhässä olevat lainanne. Myöhästymismaksujen lisäksi perimme muistutuksen postituskulut. Myöhästymismaksut kertyvät päivittäin eräpäivän jälkeen siihen saakka, kunnes lainat palautetaan tai uusitaan. Tämä palautuspyyntö on aiheeton, jos lainat on jo palautettu tai uusittu.
Kultainen apina
Pieni panda
Painava norsu
Tulinen lohikäärme
Salaperäinen käärme
Ajatteleva etana
Kilpikonnan ajatus, kilpikonnan pyydystys, kilpikonnan symboliarvo, kilpikonnan elämä
Hopeinen kummituseläin
Kiljuva lisko
Lepakon kimahdus
Lepakon lehahdus, metsästävä lepakko, yöllinen saalistaja, näkymätön.
Oletko syönyt syvänmerensimpukan? Helmen? Maistanut suolan?
Raikuva sorsa
Pakeneva torakka
Mönkivä myyrä
Villikalkkuna
Hanhiparvi
Vanha aasi
Mutaan piiloutunut krokotiili hyökkää pahaa-aavistamattoman antiloopin kurkkuun afrikkalaisella savikuopalla.
Vaaniva susi
Kurnuttava metsäsammakko
Lihava härkä
Märehtivä lehmä
Pakeneva seepra, seisova seepra, tuijottava seepra
Loikkiva gaselli
Uhkaava puuma
Ähäkutti anakonda
Kaulaileva kirahvi
Kurottava oranki
Roikkuva
Karjuva leijona
Kimaltava kala
Kalan varjo hiekassa
Mustekalan liike
Taisteleva pässi
Kiekuva kukko
Valtava sika
Majakollektiivi Timanttimetsä 