Suomi-Ranska, kumpi voitti, patonki vai ruisleipä,olut vai viini?

Pori voittaa monestakin syystä, esimerkiksi siellä on varsin hienosti säilytetty vanhaa rakennuskantaa eli pisteet Porille. Mutta aiheeseen eli voittamiseen suuressa mittakaavassa: riippuu pelistä ja mistä tykkää, jalkapallosta vai jääkiekosta. Eteneminen polvillaan vai seisten? On valittava puolensa ja tapansa edetä, kaikki ei käy, etenkään nuoleskelu, perseen. Paikallaan tarpominen, juosten kusten vai viiniä juoden patonkia syöden ja omaa kulttuuriperintöään vaalien (tirsk), hitot välittämättä mitä muut ajattelevat, joka on arvostettavaa nykyään kun on oltava varpaillaan oman imagon suhteen. Kulttuuriperintö on baskerikin todellakin ja Moulin Rouge, no doubt. Pisteet Ranskalle paskan haistattamisesta ja omanarvon tuntemisesta. Noin karrikoidusti, mutta onhan heilläkin varsin isohko fasismi-ongelma, kuten kaikilla nykyään, ja mustaa miestä pistetään kadulla turpaan armotta sekä köyhää. Juuri sitä säälittävää idioottia, joka ei selviä nyky-yhteiskunnassa sillä mitä hänellä on, koska sitä mitä hänellä ei ole tuijotetaan ja hän tuntee arvottomuutta loputtomasti osaamatta ajatella mitä hänellä on. Silti Suomen ja Ranskan vertaaminen voi olla terveellistä ja silmiä avaavaa, etenkin kun haluamme painottaa asioita, jotka on tärkeää säilyttää ja pitää arvossa (voimme yhdessä pohtia mitä nuo asiat ovat), joka työ on edelleen pienelle Suomelle haasteellista, koska haluamme ostoskeskuksia ja nähtävyyksiä, mainetta. Kuten esimerkiksi voi kysyä mitä ranskalainen ajattelisi ja tekisi jos joku ulkomainen yritys haluaisi olla majakka Ranskalle eli edustaa Ranskaa, koska ihailee Ranskaa kuten Guggenheim haluaa olla Suomelle, majakka? Ensimmäinen ajatus ranskalaisessa päässä: mitä vittua! Kuka tämä saatanan aasi kuvittelee olevansa! Ranskaa ei edusta yksikään yhdysvaltalainen yritys oli kyseessä taide tai teknologiayritys, piste. Toisin on Suomessa. On ihmisiä joiden mielestä meidän pitäisi olla tyytyväisiä huomiosta ja kiinnostuksesta, koska sitä, kiinnostusta ja rahaa, on niin vähän (ja älyä meillä on vielä vähemmän). Joku raja. 20 miljoonaa ei ole 40 miljoonaa.

Kuinka arvostaisimme itseämme ja näkisimme fasadin ja lipevyyden taakse, näkisimme parhaat puolemme että vahvuutemme juuri pienenä kansakuntana, joka on omalaatuinen ja että se on hyvä asia, pienuus ja omalaatuisuus maailmassa, jossa suuri ja rahakkain tekee suurimman ja näkyvimmän vaikutuksen? Juuri nyt olemme heikoilla kuten aina, huokaus. Emme voita. Sosiaalimenot ovat kasvaneet ekspotentiaalisti eli potenssiin helvetin paljon, eikä se ole hyvä asia. Tämän tiedostaa jokainen vaikka ei matematiikasta mitään tiedä. Tästä tilasta voimme etsiä syyllisiä itsestämme ja halustamme elää leveästi, koska ajattelemme, että meillä on oikeus. Meillä ei ole oikeutta kaikkeen, emmekä saa kaikkea mitä haluamme. Painottaaksemme omaa erikoislaatuisuuttamme kansojen seassa, meidän ei tarvitse lytätä ja inhota maahanmuuttajia, homoja, feministejä eikä etenkään taiteilijoita, koska taide on edelleen asia joka Suomesta huomataan ulkomailla. Uskokaa jo. Vaikka et taiteesta mitään ns. ymmärtäisi on taiteen tärkeys hyvä sisäistää. Olisi hyvä myös ymmärtää kuinka taide, vanha ja uusi, muokkaa ja on muokannut ajatteluamme ja omakuvaamme. Asia on ollut näin niin kauan kuin Suomi on ollut olemassa, ja taiteilijat, nuo väheksytyt ja köyhät, ovat erittäin tärkeä voimavara. Sitä taitoa nimittäin löytyy. Hämmästelen tarvetta vähätellä, edelleen, kuinka meidän olisi hyvä ottaa mallia muualta, silti vaikka nykymusiikki, nykytaide lyö laudalta ja ne huomataan. Miten paljon voittaminen on oleellista kansakunnan itsetunnolle on lähes puhtaasti urheilullista ja urheilupoliittista, taloudellista, kuka on parempi-kilpailua, joka on perustaltaan hyvin lapsellista. Tuo urheiluvoitto huomataan vaikka ei urheilisi muuten kuin penkillä istuen. Urheilu koskettaa. Kiinnostavaa sinänsä missä painoarvo tuntuu ja mikä on kansallista arvoa, voima ja fysiikka.

Ranska taas on vanha siirtomaavalta ja suurvalta, jota on apinoitu monesta syystä joka paikassa, koska ranskalaiset tuntevat tyylin, tavat, ruuan ja juoman, tuntevat oman arvonsa yms. eli ovat kuin yli-ihmisiä meidän maallisten junttien seassa, ja silti tai siitä syystä seksismi, maahanmuuttokriittisyys ja ulkomaalaisvastaisuus on voimissaan juuri Ranskassa. Työn löytäminen on haasteellista myös Ranskassa, josta syystä lisää populaa ei tarvita sotkemaan markkinoita sielläkään. Vanha ajatus, että kansakunta voi käydä poimimassa jostakin kaukaa parhaat ja arvokkaimmat jutut, liata ja sotkea kyseisen siirtomaan asiat totaalisesti ja lähteä pois kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, on tyypillistä arroganttia fasistista toimintaa, joka ajattelutapa on edelleen olemassa ellei sitä aktiivisesti haluta muuttaa ja kyseenalaistaa, ja josta syystä ja historiasta köyhät siirtomaat eivät edelleenkään osaa hyödyntää omaa omaisuuttaan ja löytää kyvykkyyttään hyväkseen, kaikkien hyväksi, vain ainoastaan harvojen hyväksi. Kyseessä on hyvin tyypillinen ajatus äärimmäisestä erinomaisuudesta, ylemmyydestä, jota myös taide monesti edustaa, joka jollakulla maalla ja ihmisillä on, että heillä on jotakin parempaa kuin muilla. Mutta se ei tarkoita etteikö erinomaisuus ja erityislaatuisus olisi saavutettavissa muilla keinoin, etteivätkö muut tavat tehdä olisi hyviä ja menestyksekkäitä. Ilmankos Ranskikset eivät halua sulauttaa vaikutteita Yhdysvalloista itseensä. He tietävät arvonsa. Heillä on jotakin omaa jota muutkin haluavat. Yhdysvallat on junttiuden ja yhteensulauttamisen perikuva joille Ranska edustaa jotakin kuninkaallista. Maailmaa ei kukaan tai mikään joukko ihmisiä omista, joku raja sentään on oltava ranskalaisille ja yhdysvaltalaisille maailmanomistajille. Meno on eläimellistä puhui kuinka ranskaa tahansa ja piti hyvistä viineistä, osasi olla lipevä liiketoiminnan takia. Raha ja näkyvyys ei ole kaikki.

Juon viiniä kun kirjoitan tätä. En ole kännissä, vaikka varmaan pitäisi. Eikö se ole sivistynyttä, vain maistella? You want a piece of me? So it seems.

Laitan tämän linkin tähän. Siinä Jollan pomo, tai joku entinen Nokialainen, kehottaa Suomea hankkimaan Piilaakson, ja olemme edelleen kuin kylä Galliassa koska tappelemme mitättömistä asioista sen sijaan, että eläisimme sovussa muun maailman ja toistemme kanssa, mutta pääasiassa itsemme kanssa. http://www.talouselama.fi/uutiset/kyla-nimelta-suomi-tarvitsee-remontin-6577282

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000258410.html Suomen Pariisi, Oulu. Eiffel-tornia kehiin. je t’aime. Joroinen on Savon Pariisi syystä, jota en todellakaan tiedä. Minua pelottaa tämä ajatus.

Looking at banality and wondering how it strikes.

onhan se hyvä asia kotimaisellekin taiteelle kun ollaan täällä kaukana eikä

Onhan se hyvä kotimaisellekin taiteelle se Guggenheim, kun ei täällä niin osata eikä tiedä ja innostutaan kuvataiteesta sitten kun se on kallista, sen arvo nousee, on kuuluisaa ja suurta ja hienoa ja kansainvälistä ja se Abu Dhabi, Venetsia ja . Onhan se hyvä että taidetta tuetaan, vaikka vaan mutkan kautta, että on seinät ja nimi, mutta kuitenkin tuetaan taidetta niin kovin jotenkin mutkan kautta, koska taide on tärkeää jollakin tavalla, hyvinvoinnille ja taloudelle tätä kautta isosti. Onhan se hyvä että taide on tärkeää ja huomataan korkealla tasollakin, että se on tärkeää, kun se on osa businessta ja tuo tuohta yrittäjille, ja onhan se tärkeää, kun on imago josta voi olla ylpeä niin että siitä kiinnostutaan muuallakin ja on se brändi, joka on iso nimi ja taide siinä on suurta ja isoa ja kallista. Niin onhan se hyvä businekselle ja kansantaloudelle, kun ei me täällä niin tiedetä eikä osata, mutta onneksi tulee Guggenheim ja on meistä kiinnostunut, siis meistä, ajatelkaa nyt. Ollaan rinnat rottingilla. Ne ihailee meitä. Meidän taiteesta, vai oliko se parkkipaikka joka on niin hyvällä paikalla, että hävettää että siinä on parkkipaikka, kyllähän sekin pääsee esille ja saa nimeä tätä kautta. Ajatella isosta maailmasta ja tulee tänne vaikka me ollaan niin pieniä eikä me mitään tiedetä tai etenkään suuren maailman asioista ja tavoista, kun pitää olla lipevä ja nuolla persettä, kun ne tykkää ja arvostaa jostakin syystä.

Minäkin tykkään kun tämä on niin hyvin myyty ja ajateltu tämä asia, hienosti toimittu: taputus selkään. Kyllä on ihan ammattimiehet asialla, aivan kuten taloudenhoito muutenkin Suomessa, jestas. Ai kuinka taide ja politiikka kuuluvat yhteen? Ihan yhtä saumattomasti ja samoista syistä kuin aina ennenkin. Kyllä minäkin kannatan että museoihin laitetaan rahaa, eihän meillä siis ole samanlaisia varoja kuin Abu Dhabissa mutta kuitenkin, eikä siitä mitään olympiamitaleita tule, mutta kansainvälinen meininki ja vetonaula, pysyvä maamerkki jonka kaikki maailmassa tuntevat. Nyt kun on maansuru kun ei tullut kuin yksi mitali ja niin paljon on rahaa laitettu tähänkin systeemiin että voitaisiin olla ylpeitä että voitetaan ja pärjätään, ollaan hyviä kun ei me muuten tunneta sellaista paremmuutta ja ylpeyttä omasta osaamisesta kuin urheilun kautta, että voitetaan muut ja taistellaan.

Palatakseni taiteen tukemiseen ja miten se liittyy politiikkaan. Tällä hetkellä ja aina kituuttamista vähäisin määrärahoin ja leikkausuhkauksia seuraamalla taiteemme tila on silti korkea, mutta kuitenkin löysässä hirressä aina ja mitä tämä yrittäjiä kiinnostaa, ei mitenkään koska taide ei varsinaisesti kiinnosta yrityksiä, etenkään mikään uusi ja kokeellinen, koska siinä ei liiku raha. Tehdään sitä mikä myy ja mikä yleisöä kiinnostaa, koska muuten loppuvat rahat ja loppuu yleisö, koska valmiiksi pureskeltu on kivempaa.

 

Mulla on pilli

Kiitos miesasialiike kun ajatte ihmisoikeuksia kaikille.

Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, teillä on kovin epätoivoinen asema, ilmankos.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, teillä on niin asia hallussa, tyrsk. Kun jollekin joutuu samaa asiaa toistamaan kymmenettä kertaa tulee mieleen, että ei ole fiksuin meisseli.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, te ajatte parempaa maailmaa, joka on millainen teidän mielestänne? Kerro ihmeessä, en arvaa.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, kanssanne on kiinnostava keskustella.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, agendanne on hyväksi koko maalle ja kaikille muillekin tietysti.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, ihan selvästi ymmärretty kaikki.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, olen huomannut että oikeudet ovat teille tärkeitä, etenkin omankädenoikeudet, niin ja ne teidän oikeudet.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, on tainnut kaapin paikka liikahtaa. Voimasuhteiden heilahdus aiheuttaa pelkoa.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, tytötkin ovat tärkeitä, eikö totta?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, haistakaa vittu!
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, ilman teitä missä olisinkaan.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, rauhan asialla.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, eläinten asialla.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, työ on tärkeää.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, entä päivähoito?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos mieasasialiike, mites ne miesten oikeudet? Taidatte olla todella hukassa.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, haluatko suihinoton vai?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, mitkä ihmisoikeudet, kaikille?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, suksikaa vittuun apinat.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, autollako vai ilman?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, on ollut hienoa kasvaa naisvihamielisessä maassa. Siksi olen feministi.
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, ai että äidit eivät rakasta poikiaan yhtä paljon kuin tyttäriään?
Mutta entäs miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, olen voinut toteuttaa itseäni ja opiskella ja nyt pitäisi katsella vierestä kun hyvinvointivaltiota revitään kappaleiksi. Onneksi miesasialiikkeellä on aiheesta painavaa sanottavaa. Entäs ne miesten oikeudet? Mutta entäs ne miesten oikeudet? Kiitos miesasialiike, logiikkanne on pettämätön, silti se on niin kovin helppo osoittaa vääräksi. Kovin outoa, eikö totta.

What makes an interesting person?

She looks like she has had a rough life, full of hardship and violence. How does that first impression make us look at her? It is a drawing from a picture of an arrested person which I found online, an elderly woman with fierce look on her face. She is not defeated, she is not surprised and she is very different from an ideal look for a woman which interests me. I don’t know who she is, what she did or what has been done to her. Her face is a story. We let our imagination wonder and wander when we let it and are able to, assumptions and stereotypes lead our thinking very easily. Feelings of contempt and repulsion, feeling of fear, of pity, wanting to judge her on the spot come so quick and toss her aside as unwanted now that she is captured.

Mistä tunnistaa, että maja on lapsen rakentama?

Tunnusmerkit ovat selvät, kun on itse rakentanut majoja lapsena ja tietää kuinka lapset suomalaisissa kerrostalolähiöissä käyttäytyvät: he menevät metsiin leikkimään. Tämä on fakta ja selvä asia. Puhe metsienmiehistä on nykyaikana erikoinen ja kertoo puhujan ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä. Metsienmiehiä en ole nähnyt seitkytluvun jälkeen, koskaan, saati nähnyt heidän jäljiltään rakennelmia metsissä lähiöiden tuntumassa. Jos lähiöiden lähellä majailisi asunnottomia alkoholisteja metsissä siitä varmasti tulisi sanomista ja näin ei ole. Metsienmies on koodisana asunnottomalle alkoholistille, joka termi ja haukkumasana on jäänyt elämään jostakin syystä, halveksittu.

Lapset ja aikuiset rakentavat eri syistä ja eri tavoin. Jo kokoero ja voimankäytön mahdollisuus ovat eri luokkaa. Lapset ajattelevat eri tavalla ja tekevät asioita eri motiiveista, etenkin mitä nuoremmasta lapsesta on kyse. He eivät ajattele kuten aikuiset, eivätkä luonnollisesti tee kuten aikuiset. Se on opitaan aikuistuttaessa. Lasten rakentamat majat ovat leikkiä varten, joten sen huomaa, että ne ovat mielikuvituskoteja eli siistejä. Niissä ei ole roskia, ei tulisijaa, koska lapset eivät saa eivätkä osaa sellaista tehdä, ei ylimääräisiä kaupasta ostettavia osia ja kiinnikkeitä, ei einesjätteitä, kaikki materiaalit on löydetty paikan päältä ja käytetty sellaisenaan. Majassa ei myöskään ole nukkumiseen tarkoitettuja alustoja, joita ns. metsienmiehet ja -naiset tarvitsisivat, ei sateensuojia, ei istumiseen tarkoitettuja alustoja, koska lapset toimivat leikkiessään, eivät ole paikallaan, joten paikallaanoloon, syömiseen, nukkumiseen, ruuanlaittamiseen tarkoitetut aikuisten asiat puuttuvat. Ei olut- eikä alkoholipulloja, ei huumeruiskuja. Kaikki aikusten maailman tarvikkeet on korvattu kivillä, oksilla, heinillä jne. Ne ovat siellä hienoissa riveissä kuvitteellisina eineksinä ja tavaroina. Naulan ja vasaran käyttö on toki sallittua ja lapsista se on hauskaa, ainakin minusta oli.

Teoriani on 99-prosenttisesti pitävä. Joku aikuinen on voinut imitoida lasten majoja ja silloin menen halpaan. Jos löydät aukkoja teoriassani, ole hyvä, siitä voi minulle tulla kertomaan.

Intellect of anything. Do butterflies have intellect or is it intellect of nature which they follow?

Intellect is connected with self-consciousness, ability to develop oneself disregarding the natural state one could be in thinking what one could, should be and would be, how else to do, how many options there are for that person to take advantage and see solutions. It is awareness and learning of one’s abilities, possibilities and what is around, learning by looking, imitating, inventing, trying out, failing, seeing ways to evolve with what one has and putting things together. It is not enough to have information you have to know what to do with it. It is to see oneself as one self with something special to contribute. It is to be able to manipulate, calculate, think for oneself, see consequences of actions, be able to realize oneself as individually capable being and solve the complexity rather than escape it. Intellect is itself complex to the point we are not clear yet what it is. We still dwell in the old concept of intellect and are very quick to think of knowing what intellect is. The concept of intelligent things and beings and intelligence in people we many times like to keep alive as one-sided, thin and inaccurate. It could be mixed with a loud bully who is rich. To be able to make a fortune equals intellect in this world. It means one is able to play the game of the market, ready to take risks knowing circumstances, map of the market and ready to put oneself there in the game.

The idea of what intellect is, is more an illusion, what gets our attention and gets noticed most and as such keeps the old structures of society as they have been. Where intellect is found can surprise as deeds talk mightier than words. Who has intellect, how it actualizes itself in our every day when it seems to have vanished but still we think we are very clever. Doing what? It is stitched into and stamped on, held on though it is gone, sown and hammered in a way that it stays on the surface rather than would be thoroughly understood, weight, respected, found and known, if you know what I mean. Simple solutions can be brilliant but be simple and oversimplify complexity is stupid. It is a possession and quality hastily judged which deed itself shows lack and disrespect towards intellect as it is something that measures carefully looking into details and nuances rather than glancing fast without second thought. Intellect has been a possession of the upper classes and has been seen as result more than something that all could have and cultivate. High-born more than peasants, men more than women, adults more than children, money men more than poor men.

It is the most talked about characteristic and trait of anything. We may say that something is frivolous, meaningless, something is difficult and something stupid is easy, light-headed. Intellect is high and stupidity is low. It is to pay attention, ask, learn, but it is not to underestimate because nothing is meaningless. The mere label can do a great deal of damage especially when those labels given get stuck and are taken as such without questioning why it is so, who says, who decided this and why it could not be looked further, why it could not be something else. True stupidity is to believe without second thought, not to see underneath, not to do research and learn from that and believe old truths are true always. Something said becomes a label and fable when said repeatedly like a fate made by people. There is more than meets the eye is true wisdom. To play a broken record on and on, as does mankind in repeat doing the same mistakes over and over again. Things and beings represent something that have intellectual capital of certain amount. Intellectual capital gives value in cases where there is vast public awareness by this capital, what this intellectual capital is and value of what? It has contributed to make general innovations, understanding of facts and truths, made our comprehension wider about the world and ourselves. How we find intellect is to find meaning and more importantly how do we find intellect of our own and evolve and how we see evolving.

To learn value of things and beings, what truly is precious goes beyond intellect. We make a mistake when we stop there and start admiring intellect. Intellect is a tool. We are taught who is who, whom we should be afraid of and why, where value and strength come from, what is valuable, what it is to be strong. We learn to unappreciated ourselves as intelligent learners and makers when atmosphere is set in a way who can be intelligent and what it is to be intelligent. It is to put something and someone on to their place which place is dictated not necessarily actively chosen. To call someone or something stupid is to take no interest further. It is to verbally say out loud where you stand compared to what you deem stupid and beneath you because you are more clever. To judge is to deny development. To say she is an idiot means there is not anything other than irritating non-intellectual nonsense she drivels, does and represents. She is useless. She or he is worthless because of this judgement. There is not anything in her or him that is interesting to you, is valuable in what she does and says. She or he is seen through in that moment like a nonperson whose value is taken.