Kävin suihkussa ja menin ruokakauppaan.

En katsonut peiliin. Olisi ehkä pitänyt. Olin aivan piipussa ja vetänyt itseni loppuun. Luulin, että minulla oli vaihdevuodet. Vetää loppuun kuin tarkoituksella, että energisyys loppuisi? Että vatsa pienenisi ehkä eniten, vaikka eihän se siitä pienene.

vesiväri 2024

Järvimaiseman kauneus on vesiväreillä helppo tuhota ja vaikea ikuistaa.

2024

Gorillateippiä ja pikaliimaa.

guassi 2024

Maisema 2024 tai 3043

akryyli

Luonnossa on Suomessa erilaisia vihreitä, ruskeita, valkoisia ja sinisiä plus valon vaihtelut. Pitäisikö tai voiko maisemamaalaus kommentoida lämmönvaihteluita tai ilmastohätätilaa, mikä muualla maailmassa on jo akuutti joko vedenpaisumus tai kuivuus hiuksianostattavassa kuolettavassa kuumuudessa? Toki, en vaan jaksa uskoa enää toimenpiteiden tekevän mitään saati taiteen. Mutta yritän tehdä kiinnostavia kuvia, jotka ovat enemmän kuin kuvia. Vaikea tehtävä jossa on helppo epäonnistua. Ihmisen on tehtävä jotakin, vaikka usko on loppunut.

Pusikoita ja penkereitä

akryyli, 2024

Tavanomaisuus taiteessa ja miten siihen päätyy. (Ja miten se päättyy)

akryyli 2024

Ikuisuus on konsepti, jonka ajattelu voi olla mahdotonta. Mielessään ei näe kuin loputonta mustaa. Onko se konsepti? Pienikin hetki on konsepti, kuten numerojono, jonka koet kuin kaupankassalla.

Tai joku laji kuten täpläsiivikäs, kyllästyy helposti ja ratkeaa ryyppäämään. Miehen kyynisyys on hirveä voima. Se voima, mikä inhoon liittyy ja kaavamaisen ajattelun ympyrään, josta ei pääse pois.

Hän potkii lahoa runkoa.

akryyli 2024

Unohdin sateenvarjoni melonien viereen hedelmäosastolle. Sellainen läpinäkyvä, missä on isoja väripalloja.

Guassi 2024

Perhoskuvien pitäisi olla herkkiä, jostain syystä, kevyitä.

Guassi 2024