Lauseita tyhjille paikoille, joita en osaa nimetä, mutta on tarve sanoa. Jonkun vaikean pukeminen, pimeän tuleminen.

Kengät, lila hiertymä kantapäässä, en kauas niillä kävele. Kävelin sukkasillani sen jälkeen, kun hylkäsin roistomaiset kenkäni, kun hylkäsin kaupungin tältä illalta, katsoin kaunista lausetta puhelimeni muistissa: muista rakkaus, älä unohda ja  Neuvostoliittoon tai ego, siinäpä lapsekkuus, käymme ympyrää. Naureskelin itsekseni. Miksi unohtaisin. Olenko keskittynyt vain itseeni. Koen onnistumista joka päivä. Joka päivä jotakin uutta tulee vastaani. Jos joku epäonnistuu ymmärtämään minut väärin, se on hänen ongelmansa. Täytyy luopua, joten riisuin kengät, kävellä pois märissä sukissa, saada aikaan uusi alku aikaisesta valosta, väsyneistä silmistä, jokaista lihasta kolottaa, jalkapohjiin sattuu.

Liikennevaloissa joku nainen yritti seivästää minut sateenvarjolla. Se oli kuin tanssia, hän otti pyörähteleviä tanssiaskeleita sateensuoja partnerinaan. Hän näytti perin onnelliselta ja vieressä seisovat nauroivat. Hän ei huomannut minua, joten tapon kohteena en ollut minä vaan ehkä ilma. Hän leijui kuin teatterissa mitäänhuomaamaton ilme kasvoillaan. Menin syrjäisemmälle tielle, jossa ei ollut valoja. Kaivoin kassistani päärynän. Olenkohan nyt liian melankolinen, sinne aina menen, pellolle, pusikon viertä. Miksi paikka vieressä on negatiivinen. Passiivinen hiljaa hengittäminen ja katseleminen. Paikka tuo tuolla jossain. Varjo vetää puoleensa, piilo, josta näkee tarkemmin, mutta minua ei. Lauseet liittyvät tänään hatarasti toisiinsa, minä liityn tähän varjoon, joka on päälläni. Katkaisin viitteet saksillani ja kohta piirrän uusia.

Ok Christmas, i have had it. I suppose there is a dance tonight On this Boxing day. Raining all night, trees went round in a whirlwind shaking. Clearing out a tiny bit, sky looks brighter stop going for a wakening earthwalk. Won’t be torn by the wind or rain, maybe by the light, yeah sucked in not turned on. A Tree fallen on an electric wire which bended beautifully, be careful out there.. what am i talking, a weather forecast. I’m the new weathergirl, watch out!

Kartonkimainosteksti, josta kirjoitin muistiin On the edge of Nigaraguan rainforest, ja josta jatkoin koiraan, joka on koulutettu seisomaan istuvaa lintua.

Mocha pocha, kiitos.
ilmastoinnissa liikahteleva sämpyläpaperi
lusikanjälkiä lasikupeissa
suklaanpalasia suunpielestä.

<

www. The Bank of Cigaret Horizons We are and we stay in our landscape with our faces and ties
bonds cards offers mileages greetings from sunny beaches
sunny
investing in
or would it be better
in the long run cunning as hell
in saying nothing, but talking mouth full
mouth going on hands moving
there is something happening I can feel it
there is emptiness here
but we fill it
Four of the universe’s fastest-growing economies

as we know them, are growing expanding blending
still
growing like well fed babies
cows and pigs,
with our
our    spaces    where    we     we live
work and make love have babies feed them.
As a result
Report begins with a silence
yawning
anger and frustration
aboutabout about our world collapsing
In the report,
to identify the key issues keys where are they?

I dropped them
still 
 
As a firm,
to survive and thrive.
We take seriously our capital and ideas to further effective market-based solutions that help address issues.

Our responsibility
our duty our goal
our mission
our plan our task our war our peace forever
for good
now when
approach to social now which happens in environmental issues
beginning was will never be
or maybe
upcoming as an explosion fusion like a commercial brake.com
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 

I come in Peace in peaceinpeace in ppppeacein peace ine peaceinepeace inepaec nipaece ie apeceinpaieecpaaecininini in in i ii i iiiiii iii i i i i i

My name is Hamilton, but you can call me Nick. I’m your friend and you can sing my song. Dancing wouldn’t hurt either. Go on and grooveeee! Oh! Yo! What’s your name honey.. I like you!! My name is I like you too.

Use of Buddha

Poistan nimeni, konttaan. Jotakin seinälle laitettavaa, mutta miten?

Heräsin aikaisin. Hirveä nälkä. En tehnyt mitä piti. Kävelin kaupunkiin, jalkoihin sattui. Tulin bussilla takaisin. Millaiset jalat on sillä miehellä, joka käveli maapallon ympäri?

Mistä ihminen alkaa, mihin ihminen päättyy?

Ihmisellä on fyysiset sekä henkiset mitat ja henki. Päästä varpaisiin, ajatuksista, hampaista, autosta, vaatteista. Minä mittaan itseäni joka päivä, enkä ole tarpeeksi. Mikä on tarpeeksi? Onko sellaista kuin riittävä? Riittävän hyvä? Vastaan itse, että ei. Jos olisi, maailma olisi hyvä paikka. Pelkästään hyvä.