Lyijykynä, 2015

Minkälainen mieli keksii kieltää ikkunat, puhumisen, opiskelun, näkymisen ja tekemisen? Sadismin osa uskonnoissa on tietysti kiinnostava ja erityisesti nainen on se, jota täytyy rangaista loputtomasti ja estää tekemästä mitään muuta kuin, mihin naisen keho on tarkoitettu.

Sadismille annetaan lupa uskon avulla. Niin monimutkainen kuin naisen keho on ja kehontoiminnot ovat, on totta, että pelkästään synnytyksestä selviäminen ei ole itsestäänselvää. Keho on itsessään kivulias ja paljon jaksamista vaativa, jatkuvasti muuttuva ja tietoa vaativa. Olen yrittänyt päästä sisään sukupuolten väliseen väkivaltaiseen suhteeseen, ymmärtämättömyyteen, mikä nainen on, mikä kysymys on filosofisesti kiinnostava, mutta ehkä ihmisen tarve hallita on isompi asia ja se näkyy kaikkialla. Ihminen vie hyvin pitkälle sadistiset tarpeensa, jos sille ei ole esteitä, sukupuoleen katsomatta myös.

Mikä nainen on, kuka nainen on-kysymykset katoavat jonnekin peittävän kaavun alle. Sellaista ei tarvitse kysyä, kun roolijako on selvä eikä naisen tarvitse miettiä, mikä tai kuka hän on. Se sanellaan hänelle. Uskaltaisin väittää, sanelutaktiikka on mielellään käytössä, kun nainen uskaltaa sanoa mielipiteensä sukupuolesta ja onko sukupuoli ilmoitusasia, kun nainen uskaltaa.