Menopause is Trumpist.

Or Trumpism is menopausal. Either way, heavy shit.

Grab the pussy!

Prince of fucking darkness

Gouache, 76*56cm, 2025

Fireworks and sketches

Watercolour, 2025

I mean what is funny?

What is funny?

Frog and me

Flowers in a bucket

I was given a rose at the cash register at a grocery store. The flower didn’t have a smell. I thought it was odd, a rose with no smell. I took off its thirty petals, which I counted. Thirty-two. Placing them on a paper sheet and let wind take them. It was strikingly sunny. Thirty-three.

Sketches of fireworks

watercolor, 2025

Kuukautisten kuolema

On muistamisen aika. En enää kokeile sormellani, onko verta siellä, kuin odottaen ohjelmanumeroa ja vahinkoa, ennen kuin kohtaus alkaa, milloin ja millä voimalla. Jokainen kerta on omanlaisensa. Yllätykset eivät silti ole parasta sinua, mutta veri sormissa on silkkaa potentiaalia. 

Nyt minun ei tarvitse kokeille persettäni, onko se märkä tai katsoa peilistä, onko takanani jälki, koska kukaan ei sano mitään muutenkaan. Punainen tulee läpi niin pirun tehokkaasti. Kuukautiset, olet opettanut minulle paljon itsetuntemusta, etten hallitse kehoani lainkaan saati, mitä minulle tapahtuu, milloin tapahtuu ja miten, ei ole väliä missä olen, olet persoona minussa, väkivaltainen luonnon osa, jota muutamassa viikossa unohtaa pelätä ja on helpottunut olo, kun ei koske minnekään, kunnes tulee turpaan. Minulta meni joka kerta kokonainen päivä koota itseni seinään heittämisen jälkeen. Nyt on kuin sanoisi, hei minä, moukari ja verinen käsi, lopetin heilumisen ja putosin tömähtäen.

Pelkästään nimetä sinut, järkyttää, en välitä sellaisesta järkytyksestä vittuakaan. Nimettömänä lymyily ei ole sinun juttusi, mielestäni. Joku noin villi on purettava ja koottava joka kerta ja lopuksi on sanottava lopputervehdys iäksi. Joskus heräsin verilätäköstä eikä minulla ollut vaatteita päällä, koska oli kesä.

Hei äiti!

Soitin numeroon todella monta kertaa ja heti aamulla kuuden aikaan.

Hälytti kauan, hei äiti, olin nukkumassa, kai hän nyt lapselleen vastaa. Eikun minä olen äiti ja lapsi lähettää huijausviestejä, koska en muuten tule toimeen. Äidit nousevat normaalisti aikaisin, elleivät ole yötöissä ja nuku kahteen iltapäivällä, jos ovat töissä.

Hei äiti, et koskaan vastannut, lapsesi täällä. Olisin halunnut avautua. Herätinkö mä sut? Taisin soittaa myös tosi myöhään. Mä halusin vain kertoa, miten ihanaa on saada tekstari noin vaan, siksi soitin ehkä 209 kertaa. Halusin vain kysyä, mitä kuuluu? Eikun äiti täällä. Miten sulla on 046-alkuinen numero, lapseni? Isäsikö opetti vanhempia ihmisiä huijaamaan? Ei hänelläkään järkeä päässä. Menivätkö nämä roolit nyt sekaisin?