Talo haisi viemärijätteille juuri tänä aamuna, omantuntoni syöpä, se mitä on jäljellä ihmisen oikeuden ja hyvän kuvitelmasta: bambi joka vielä pää katkaistuna katsoo silmiin.
Kaadan kuumaa vettä laakeaan posliinikuppiin. Astian muotoon rypistynyt folio on tummunut paistin jälkiin. Tällä teroitetulla kynällä saan aikaan rauhan.

Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.