Istuin puutarhassa ja odotin

Hyllyyn poimittu linnunpesä tönöttää kuin avoin puukupu, avoin puu, mikä muoto toiseksi ylimmällä hyllyllä, molemmat ovat imeneet sadetta
ja kupruilevat ulos valmistetusta.
Samanväriset, hylly ja pää, jätetty ja pudonnut, homehtunut. Kuten koivut ja taivas, sumuhattara, kaunein harmaa raita, hempeä
tummia suortuvia sortuvia tippuu
räksähtänyttä talvista kaarnaa.
Istuin puupenkillä, söin 2 litraa puolukoita muovipussista, ne värjäsivät sormeni, nuolin
niitä
kostealla penkillä puolukan väriä,
olin aidan takana missä ajellun nurmikon pienet luut kasvavat vielä umpeen,
ennen pakkasia.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s