Kaviot kaupungin, pöydän, tuolien, ikkunoiden turpa

MutaUtopia, Hopeausva
hevosen nimi Into,
maa oli vettä valui saappaaseeni
rapa lensi ilmassa, nitisi
haisi sulavalle lumelle,
käveli pöydälläni kuin ei mitään
kevyesti puhallus, lihakset ja jänteet
kaviot
Joku hamusi takkini hihaa
kassini hihnaa kaipasi äitiään, joka tallissa ei pysynyt paikallaan
kutsui poikaansa Mustajalkaa. Kovaääninen vastaus oli pahoillaan kun ei päässyt aitaa pitemmälle. Ulkona kavioiden kaupungit, ikkunat, joista heijastui housujeni lahje
hevonen ja ratsastaja taivas ja tallin katto uteliaan suora.